Yhteiskunnan asettamat odotukset ja yhteiskunnan luomat paineet ajavat ihmisen kuluttamaan. Kotitaloudet kuluttavat nykyisin, vaikka heillä ei lähtokohtaisesti olisi siihen edes varaa. Entuudestaan tuttu säästäminen on jäänyt hieman unholaan, vaikka on tekemässä onneksi uutta tuloaan. Säästämisessä avainsana on kuitenkin pitkäjänteisyys, joka ei taas salli tavalliselle kansalaiselle mahdollisuutta selviytyä arjen kulutustilanteilta, kun sellainen osuu kohdalle. Äkilliset tilanteet, joissa tavallista kansalaista vaaditaan kaivamaan kuvettaan eivät kysele, onko pitkän tähtäimen suunnitelma tehtynä säästämisen suhteen ja onko sitä noudatettu. Äkilliset tilanteet, joissa mattimeikäläiseltä vaaditaan kahisevaa eivät kysele eivätkä odottele pitkän tähtäimen säästösuunnitelmia.
Näihin nopeasti tuleviin tilanteisiin on vakuudettomien luottojen myötä tullut apua arkeen. Tai ainakin mahdollisuuksia. Vakuudettomien kulutusluottojen, pikavippien ja nykyisin myös joustoluottojen tarjonta vastaa siis kulutusyhteiskunnan ja mattimeikäläisten kysyntään rahasta. Ennen kuin omaan talouteen ja arkeen lähtee etsimään joustoa, on hyvä selvittää oma lähtökohtainen talouden tilanne ja tilanne, minkälaiseen tarpeeseen säästöjä tai nopeaa rahaa tarvitsee. Vaihtoehtojen paljoudesta voi olla joskus vaikeaa hahmottaa itselleen parhaat tuotteet. Valintatilanteissa puolestaan auttavat vakuudettomien luottojen ja lainojen rinnalle kivunneet vertailupalvelusivustot, jotka ovat eritoten erikoistuneet juuri siihen mistä edullisin joustoluotto, pikavippi tai kulutusluotto on mahdollista löytää.
Artikkelimme käsittelee kulutusyhteiskuntaa ja siihen liittyviä liitännäisiä; kuten erilaiset rahaan ja lainaan liittyvät tuotteet. Otamme käsittelyyn nimenomaan kansalaisille vielä hieman vieraamman joustoluoton, jotta kuluttajalla olisi tarpeen tullen kyky tunnistaa edullisin joustoluotto.
Kulutusyhteiskunta ja sen kaksi puolta
Kuluttaminen eli konsumerismi on yksi taloudellisen näkökulman periaatteista. Konsumerismin mukaan runsas kuluttaminen on hyväksi ihmisille ja tietysti myös taloudelle, sillä nimenomaan kuluttaminen pitää yhteiskunnan liikkeessä. Nykyisin konsumerismi ja kuluttaminen mielletään hyvin negatiivisena käsitteenä. Toisaalta, ei syyttä, sillä kuluttaminen on monesti se tekijä, joka ajaa ihmisen taloudellisiin ongelmiin.
Kansantaloustieteessä kuluttaminen nähdään oppina, joka muovaa markkinoita kuluttajiin ja heidän haluihin pohjautuen – eli tämän näkemyksen mukaan kuluttaminen on suurennuslasin alla. Kansantaloustiede näkee kulutusyhteiskunnan olevan yhteiskunta, jossa isompaan osaan tavallisten kansalaisten tarpeista pystytään vastaamaan kulutuksen kautta, sekä tietysti tarjonnan.
Taloustieteilijöiden silmin talouden kasvu perustuu pelkästään kotitalouksiin, koska nykyisin kotitaloudet kuluttavat pitkälti velkarahalla. Lisäksi taloustieteilijät näkevät kuluttamisen kääntöpuolen, ylivelkaantumisen. Ylivelkaantuminen ei aina edes ole harkitsematon tai holtiton rahankäyttö vaan ylivelkaantumiseen voi ajaa nimenomaan yhteiskunnan ja eritoten kulutusyhteiskunnan paine.
Kulutusyhteiskunta synnyttää ylimääräisen rahan tarpeen
Kuluttamista pidetään jossakin määrin jopa kerskailuna ja ylenpalttinen kuluttaminen nähdään kielteisenä asiana. Kuluttamisen rinnalle ovat nousseet omavarainen elämäntyyli, jossa kuluttaminen ja rahalla ostettavat tuotteet ja palvelut pidetään minimissään. Suomessa omavarainen elämäntyyli ja talous ovat vielä hieman lapsen kengissä, sillä haasteita asettavat muun muassa pitkä ja kylmä talvi. Omavaraisesta elämäntyylistä voidaan käyttää myös nimitystä downshiftaaminen.
Osa kuluttajista ovat niin ikään kulutuskriittisiä sanan varsinaisessa merkityksessä. He tekevät toiminnallaa moraalisen kannanoton kuluttamista vastaan; tämä on ostamattomuus ja aineellisen kulutuksen välttäminen. Tähän ihmisjoukkoon kuuluvia kuluttajia voidaan nimittää kulutuskarkureiksi.
Muualla maailmassa dowshiftaaminen ja omavarainen elämänyyli on omaksuttu jo arkipäivään eikä siinä ole mitään ihmeellistä. Edellä mainittua ajatustapaa kerskailusta ajoi norjalaissyntyinen sosiologi ja taloustieteilijä Thorstein Veblen, joka oli ensimmäisiä kulutusyhteiskunnan kriitikoista
Mihin ryhmään sinä kuulut; oletko ehdoton kulutusyhteiskunnan kannattaja vai haaveiletko kenties downshiftaamisesta? Oletko sinä kulutuskarkuri, joka pakoilee kaikkea ostamista välttämättömyyksiä lukuunottamatta?
Viimeiset vuosikymmenet ovat kuitenkin ajaneet Suomen yhteiskunnan kulutusyhteiskunnaksi, vaikka rattaista välillä kiviä sinkoileekin. Suomen hienoinen talouden nousu on nimittäin saatu nousujohteiseen liitoon nimenomaan kansalaisten kuluttamisella. Kuluttamisella on toki hyvät ja huonot puolensa ja asiasta voidaan olla montaa mieltä, onko talouden nousu tärkeämpää kuin kansalaisten ylivelkaantuminen ja velkakurimuksessa eläminen. Mitä sitten, kun ylivelkaantunut kansakunta ei voikaan kuluttaa eikä saada tarpeisiinsa lisärahoitusta kasvaneiden maksuongelmien ja luottotietojen menetyksen vuoksi?
Joustoluotto avain talouden joustavuuteen
Alussa puhuttiin, kuinka kansalaisten kasvaneeseen rahantarpeeseen vastataan nykyisin myös erilaisilla vakuudettomilla rahatuotteilla. Yksi näistä vakuudettomista tuotteista on Suomessa vielä hieman tuntemattomampi joustoluotto. Mutta mikä ihme tämä joustoluotto sitten on?
Joustoluotto on summaltaan yleensä pieni laina, samoin kuin mikä muu kulutusluotto tahansa. Summat vaihtelevat 1000 eurosta jopa 25 000 euroon, vaikka 25 000 euron joustoluotot ovat verrattain harvinaisia. Joustoluotto on niin ikään vakuudetn luotto, eikä sen saamiseen vaadita vakuuksia. Joustoluoton ero on ehdottomasti siinä verrattuna tavalliseen vakuudettomaan kulutusluottoon tai pikavippiin, ettei sitä tarvitse nostaa käyttöön kerralla vaikka anoisit joustoluottoa 5000 euroa. Joustoluottojen korot maksetaan yleensä aina vain käytetystä luoton osasta, ei koko luoton määrästä. Tietysti, jos sinulle on myönnetty 5000 euroa joustoluottoa ja nostat sen kerralla, lasketaan korot luonnollisesti koko summalle.
Joustoluoton voidaan nähdä olevan Suomessa vielä hieman arvokas lainausmuoto verrattuna vaikka luottokortteihin, joiden periaate on pitkälti sama kuin joustoluotoissa. Lisäksi joustoluottoa nostaessa eristä, peritään jokaisesta nostamastasi erästä yleensä nostopalkkio.
Tämä taas saattaa kasvattaa lainan kokonaiskustannuksia, jos tarve ja käyttö eivät ole tarkkaan harkittuja tai ylipäätänsä joustoluoton käyttö tuttua.
Vuonna 2013 voimaan astunut pikavippien korkokatto ajoi luottoyhtiöt miettimään tarjontaansa uudelleen ja yksi ratkaisuista oli joustoluotto. Joustoluotto ei lueta kuuluvaksi korkokaton alaisuuteen, vaikka nostaisit sitä vain 500 euroa, jos luottosumma on esimekiksi 2000 euroa. Joustoluotoissa ja niiden koroissa on siis vielä tällä hetkellä valloillaan korkojen villilänsi. Asetettu korkokatto ei täysin poistanut korkoihin ja niiden kiskontaan liittyviä ongelmia vaan lähinnä korkokatto muutti ongelman muotoa ja mitä vielä, ongelma on nykyisin paljon monimutkaisempi korkojen suhteen kuin ennen, sillä korkokattoasetusta on mahdollista kiertää monella tavalla.
Joustoluottojen vertailu – suurennuslasi kauniiseen käteen
Joustoluottojen vertailua korostetaan nimenomaan siitä syystä, että luottomuoto on vielä hieman uusi ilmiö Suomessa, vaikka joustoluottoa on voinut saada suomesta jo siitä saakka, kun ensimmäiset pikalainayhtiöt tulivat Suomeen.
Joustoluoton onni löytää porsaanreiät korostaa erityisen tärkeänä kansalaista ottamaan suurennuslasin käteen ja perehtymään lainamuotoon, jotta itselleen voi löytää edullisimman vaihtoehdon joustoluottojen kirjosta. Ja nimenomaan kirjosta, sillä joustoluottoa eivät tarjoa pelkästään vakuudettomia luottoja myöntävät tahon, sillä myös pankit ovat lisänneet oman mausteensa soppaan ja myöntävät niin ikään erilaisia joustoluottoja.
Jos olet epävarma omista arvostelukyvyistä niin kannattaa kääntyä joustoluotoissakin ammattilaisen puoleen; vertailupalvelusivustot vertailevat nyt myös joustoluottoja, joten apu on lähellä. Joustoluottoa kannattaa myös vertailla luottokorteihin nähden, sillä luottokortin voi saada edullisemmin ja lisäominaisuuksilla kuin mitä joustoluoton.
*REKLAAMI
Loppukaneetiksi
Joustoluotot ovat vähitellen yleistymässä suomalaisessa kulutusyhteiskunnassa. Tämä on hyvä juttu talouden kannalta, jotta talous ei ainakaan romahda. Toisaalta, kuluttajille tämä luo entistä enemmän painetta ja vaatii nykyisin enemmän kykyä valita juuri itselleen sopiva lisärahoituksen muoto.
Joustoluotot esimerkiksi ovat vielä suomalaisessa kulutusyhteiskunnassa varsin uusi asia, vaikka ne ovat olleet markkinoilla yhtä pitkään kuin pikalainat ja muut vakuudettomat lainat. Syy miksi joustoluotto ei ole vielä lyönyt itseään täysin läpi ovat varmasti joustoluoton arvokkuus sekä luottokortit, jotka jokainen voi nykyisin saada ja vieläpä hyvin edullisesti erilaisten lisäominaisuuksien säestämänä.
