Noin kymmenen vuotta sitten julkaistiin valuuttamaailmaa mullistava konsepti. Satoshi Nakamoto, joka on onnistunut säilyttämään anonymiteettinsä kaikki nämä vuodet, julkaisi tuolloin nykyisen Bitcoinin ensimmäisen ohjelmiston. Osa suhtautui tähän julkaisuun epäilevästi, kun taas osa otti sen innolla vastaan. Nykyisin valuutta aiheuttaa kuumia tunteita sijoittajien parissa – ja hämmennystä verottajassa sekä muissa viranomaisissa.
Virtuaalivaluutta
Käytännössä Bitcoin eli BTC tai XBT on kryptovaluutta, joka perustuu avoimeen lähdekoodiin. Se voidaan jakaa 100 miljoonaan pienempään yksikköön, eli satoshiin. Virallisten valuuttojen liikkeellelasku tehdään pankkien tai muun keskitetyn tahon (eli viranomaisten) toimesta, mutta Bitcoinin toiminta perustuu laskentatehoon, jotka ylläpitävät Bitcoin-ohjelmistoa ajavat tietokoneet internetissä. Monet viralliset tahot, kuten Suomen Pankki, eivät edes luokittele sitä maksuvälineeksi vaan vaihdannan välineeksi. Bitcoinin käyttö perustuu maksajan ja vastaanottavan tason väliseen sopimukseen.
Bitcoinit ovat anonyymia valuuttaa. Niitä voi lähettää kenelle tahansa, jolla on Bitcoin-osoite, ja niitä voidaan tallettaa virtuaalilompakkoon tai kolmannen osapuolen palveluntarjoajalle. Kun varoja siirretään tilien välillä, käytetään julkisen avaimen salausta, jotta tilisiirrot olisivat julkisesti varmennettavissa. Hajautetun aikapalvelimen mekanismin avulla puolestaan varmistetaan, ettei samaa rahaa voi kuluttaa kahdesti.
Bitcoinin rinnalle on noussut muitakin virtuaalivaluuttoja, kuten Ethereum, Bitcoin cash, Bitcoin gold, Ripple, Litecoin ja Dash. Osa valuutoista on hyvinkin arvokkaita. Virtuaalivaluutalla – etenkin bitcoineilla – voi nykyisin ostaa lähes mitä tahansa. Sen suosituin käyttökohde on sijoittaminen, mutta siitä on kehkeytynyt yllättävän suosittu myös korruptoituneissa ja epävakaissa maissa. Internetissä bitcoineilla voi ostaa monenlaisia palveluita; jopa kymmenet tuhannet liikkeet hyväksyvät bitcoinit maksuvälineenä. Fyysisessä kaupankäynnissä ne eivät ole toistaiseksi saavuttaneet yhtä suurta suosiota.
Bitcoin lisäksi tullut tunnetuksi usein negatiivisessa yhteydessä. Huumeiden, aseiden ja varastettujen luottokorttinumeroiden kauppa internetin hämärämmillä alueilla eli Dark Webissä on mahdollista ainoastaan Bitcoinin tuoman anonymiteetin turvin. Anonymiteetti ja sidokset laittomaan kaupankäyntiin sekä rahanpesuun on johtanut virtuaalivaluuttojen kieltoon esimerkiksi Thaimaassa, Ecuadorissa ja muutamissa muissa maissa.
Bitcoinin mahdollistava konsepti blockchain eli lohkoketju, sen käyttötapa sekä moninaiset kaupankäyntialustat ovat lisäksi haavoittuvaisia väärinkäyttäjille ja varkaille, vaikka Bitcoin itsessään on ollut suhteellisen turvallinen virtuaalivaluutta. Tunnetuin Bitcoin-varkaus lienee 2014 Japanissa toimineella Mt.Gox-kaupankäyntialustalla tapahtunut hakkerointi. Useiden kuukausien aikana varkaat saivat saaliikseen yhteensä noin 850 000 bitcoinia. Nykyisin varastettujen varojen arvo on noin 10 miljardia euroa.
*REKLAAMI
Monelle vuosituhannen vaihteen dotcom-buumin ja 2009 romahduksen kokeneelle nykyhetken Bitcoin-huuma voi tuntua tutulta. Virtuaalivaluuttojen korkea volatiliteetti ja mullistava teknologinen potentiaali ovat monella tapaa yhteneväisiä IT-kuplan aikaiseen sijoitusoptimismiin. Bitcoinin arvo nousi ennätysmäisesti vuonna 2017, ja kaikki tahtoivat saada sen menestyksestä osansa. Osa käytti säästöjään; toisten ratkaisu oli puolestaan ottaa nopea laina heti, jotta he pääsisivät virtuaalivaluutalla rikastuneiden joukkoon mukaan. Pian hinta kuitenkin romahti alle lähtöpistoon, joten monien ilo loppui lyhyeen.
Bitcoinin asema
Bitcoinin tuoma anonymiteetti ja säännöstelyn mahdottomuus eivät ole monille tarkasta säännöstelystä tunnetuille valtioille mieleen. Euroopan yhteisössä ja Yhdysvalloissa Bitcoinia kohdellaan omaisuutena; virallisen valuutan ulkopuolisena maksuvälineenä. Suomessa virtuaalivaluutat määritellään hinnanerosopimukseksi (CFD), jonka myynnistä tai ostosta saatavat tulot ovat kaupankäynnin realisoituessa virtuaalivaluutasta tunnustetuksi valuutaksi, kuten euroiksi tai dollareiksi, veronalaista pääomatuloa.
Virtuaalivaluuttojen haavoittuvaisuus, joka johtuu valuuttojen olemassaoloon heräävistä viranomaisista, on yksi epävakaisuutta lietsova tekijä. Sen lisäksi, että ne on kielletty joissain maissa, esimerkiksi Kiina on alkanut säännöstellä Bitcoinia ja muita virtuaalivaluuttoja raskaammin. Kaksi kolmasosaa sähköstä, jota maailman virtuaalivaluuttoja tuottava Mining kuluttaa, kulutetaan Kiinassa. Ympäristösyihin vedoten Kiinan valtio on painostanut virtuaalivaluutoille sähköä tuottavia yrityksiä nostamaan sähkön hintaa moninkertaiseksi. Alkukolikkoannit eli Initial Coin Offerings sekä virtuaalivaluutan kaupankäynnin alustat ovat jo Kiinassa lailla kiellettyjä.
Bitcoiniin sijoittaminen on haastavaa
Bitcoin on saavuttanut jopa 251 miljardin dollarin markkina-arvon ja 15 tuhannen dollarin kolikkohinnan. Suomen verohallintokin on huomioinut tämän ja tarjonnut sadoille virtuaalilompakkoaan verottajalta salaa lihottaneille jälkiveroja.
Tällä hetkellä Bitcoin on suurin ja helpoiten sijoittajan saatavissa oleva virtuaalivaluutta, johon kuitenkin liittyy monenlaisia haasteita, kuten valtava volatiliteetti; tämän artikkelin kirjoittamisen aikana bitcoin nousi noin sata dollaria ja laski takaisin alas viisikymmentä. Yhden bitcoinin ostaminen tai myyminen rokottaa kaupankävijää tällä hetkellä 32 dollaria, ja verkon kuormituksesta riippuen oston vahvistaminen vaatii aikaa kymmenestä minuutista useisiin tunteihin.
Bitcoinin perusidea on kaikille helposti ulottuvissa oleva, säätelyvapaa valuutta. Tästä on kuitenkin liikuttu jo uusiin suuntiin, sillä moni maa on alkanut tekemään lakeja ja säädöksiä virtuaalivaluuttoja koskien, eikä bitcoin välttämättä ole kaikkien ulottuvilla muutenkaan. Bitcoin on muuttunut maksuvälineestä pitkälti lähinnä sijoittajien spekuloinnin kohteeksi, vaikka toisaalta virtuaalivaluuttaa voi nykyisin käyttää monipuolisemmin kuin koskaan.
Virtuaalivaluuttaan sijoittamisesta kiinnostunut ei ole sidottu vain Bitcoiniin. Aiemmin mainitut Etherium eli ETH ja Ripple eli XRP tai jopa hellyttävä Dogecoin ovat muutamia tuhansista virtuaalivaluutoista, joista valita. Viimeksi mainittu julkaistiin vitsinä vuonna 2013, mutta se on nykyisin markkina-arvoltaan jopa kaksi miljardia. Virtuaalivaluuttojen viehätys on sama kuin uhkapeleissä; koskaan ei tiedä, minkä arvo nousee tai laskee odottamattomasti.
Jos uuden kaupankäyntialustan oppiminen tuntuu kuitenkin haastavalta, voi jo arvopaperivälittäjää käyttävä sijoittaja suunnata Yhdysvaltojen markkinoille. Chicago Board Options Exchange eli Cboe on tuomassa markkinoille Bitcoiniin pohjautuvia futuureita sekä vivutettuja ja negatiivisia ETF:iä. Nämä ovat myös tulossa ennen pitkää New Yorkin pörssiin (NYSE). Arvopaperitilin omistajalle helpoin tapa päästä osalliseksi Bitcoiniin onkin GBTC, joka on Bitcoin Investment Trustin tarjoama ETF. GBTC on passiivisesti Bitcoinia hallussaan pitävä rahasto, jossa yhden osakkeen arvo vastaa osaa rahaston hallussaan pitämästä Bitcoinista. Rahastoa voi vaihtaa kaikissa Yhdysvaltojen arvopaperipörsseissä.
GBTC-ETF ei tarjoa mahdollisuutta optioiden ostoon ja myyntiin, mutta muut epäviralliset kaupankäynti- ja valuutanvaihto alustat mahdollistavat optioiden kaupan. Esimerkiksi Yhdysvalloissa sijaitseva LedgerX-kaupankäyntialusta julki toi 2017 joulukuussa yli miljoonan dollarin osto-option kaupan. Ostaja uskoo Bitcoinin ylittävän arvoltaan 50 000 dollaria 28. joulukuuta 2018 mennessä.
Virtuaalivaluuttojen merkittävä epävakaisuus vaatii sijoittajalta hyviä hermoja sekä selkeää strategiaa. Vivutettujen negatiivisten tai positiivisten ETF-rahastojen, futuureiden tai optioiden kauppa on sitäkin haastavampaa. Aloittelijalle ne tuovat useimmiten suurien voittojen sijaan huomattavia tappioita.
Virtuaalivaluuttaan muodossa tai toisessa sijoittamaan lähtevän kaupankävijän tulee olla valmis menettämään koko sijoituksensa. Koko perheen säästötiliä ei siis kannata virtuaalivaluuttoihin käyttää, ja pitkäaikais- ja arvosijoittajalle ei virtuaalivaluuttoihin sijoittaminen ole suositeltavaa.
Bitcoinin tulevaisuus
Bitcoinin hinnan nousun ja laskun sijaan kannattanee suunnata katse valuutan taustalla olevaan teknologiaan. Bitcoinin ja muiden virtuaalivaluuttojen kaupankäynnin mahdollistava block chain eli lohkoketju mahdollistaa hajautetun vertaisverkko-tietokannan.
Virtuaalivaluutta ja mikrotransaktiot, joihin ei liity tilisiirtoja pankista, ovat vasta alkua. Sähköiset äänestykset, pörssien kaupankäynti, omaisuusrekisterit, maarekisterit, ja mikä tahansa muu tietokantaa vaativa tarve voidaan siirtää lohkoketjuun. Lohkoketjun tuoma turvallisuus, läpinäkyvyys ja erityisesti nopeus tulevat muuttamaan monia nykyisiä järjestelmiä.
Bitcoinin noususta on myös seurannut mielenkiintoisia kulttuuri-ilmöitä samaan tapaan kuin dotcom-buumin aikaan. Esimerkiksi Hong Kongissa toimiva teeyritys Ping Shang Tea Company on päättänyt seurata muotia, ja muuttaa nimensä teknologiasta inspiroituneeseen muotoon Blockchain Group Company. IT-vaikutteisesta nimestään huolimatta Blockchain Group Company valmistaa edelleen teetä.
