Onnea ei ehkä voi ostaa, mutta raha on kuitenkin tärkeää. Lompakon paksuus ei ole tärkeintä, mutta rahaa ei kuitenkaan kannata tuhlata surutta. Lapset kohtaavat jo varhain elämässään monenlaisia, ristiriitaisiakin rahaan ja omaan talouteen liittyviä tilanteita ja ohjeita. Ei ihme, että vanhemmat kokevat vaikeaksi puhua lapsilleen rahasta ja sen käytöstä. Kun monet aikuisetkin kokevat taloudenhallinnan vaikeaksi, miten voimme kasvattaa lapsistamme järkeviä rahankäyttäjiä?
Rahaa ja sen arvoa voi olla vaikea hahmottaa näinä verkko-ostosten ja maksukorttien päivinä. Lapset eivät ehkä näe “oikeaa” rahaa juuri lainkaan, kun isot ja pienetkin ostokset maksetaan vain nappia painamalla. Kolikoita ei enää säästetä säästöpossuun, niin kuin ehkä vanhemmat ovat omassa lapsuudessaan tehneet. Kun rahavirrat ovat entistä enemmän bittejä avaruudessa ja tietojärjestelmissä, voi olla hyvinkin vaikea saada kunnon käsitystä rahasta, sen saamisesta ja kuluttamisesta.
Milloin rahasta puhuminen kannattaa aloittaa?
Vaikka se tuntuisikin vaikealta, ei rahasta puhumista pidä pelätä tai vältellä, vaan sen voi ottaa osaksi luonnollista elämää ja keskustelua lasten kanssa jo varhain. Kun lapsi oppii laskemaan, hänelle voi esitellä erilaisia kolikoita ja opettaa yksinkertaisia rahaan liittyviä laskutoimituksia.
Lapsi oppii ostamisen käsitteen jo varhain. Lapsi saattaa nähdä erilaisia mainoksia televisiossa tai kaupoissa, ja poimia sanoja vanhempien keskusteluista. Esimerkiksi sanat “ostaa”, “kallis”, “halpa” ja “raha” esiintyvät arkisissa keskusteluissa ja tilanteissa hyvinkin usein, joten ei ihme, että pienetkin lapset huomaavat ne ja tekevät niistä omia tulkintojaan.
Lapset myös seuraavat aktiivisesti vanhempiensa tekemisiä pienestä pitäen. Onkin tärkeää tiedostaa olevansa roolimalli myös raha-asioihin liittyvissä asioissa, ja kiinnittää huomiota omaan käyttäytymiseen ja millaisen kuvan taloudenpidosta välitämme lapsille.
Mistä rahaa saa?
Nykypäivän lapset varmastikin vastaisivat tähän kysymykseen, että “seinästä”, sillä niin usein he ovat nähneet, kuinka vanhemmat saavat paperirahaa taikaseinästä vain muutamaa nappia painamalla. On hyvä tehdä jo varhain selväksi, mistä raha oikeasti tulee, ja mitä sen saamiseksi pitää tehdä.
Monille lapsille maksetaan jonkin verran säännöllistä viikko- tai kuukausirahaa. Toiset saavat rahan vastikkeetta, toisilta edellytetään rahan saamiseksi esimerkiksi kotitöiden tekemistä. Valitset sitten vastikkeellisen tai vastikkeettoman taskurahan antamisen, on tärkeää, että lapset ymmärtävät rahan ansaitsemisen periaatteet.
Paljonko on paljon?
Rahan arvon ymmärtäminen on oma lukunsa. Kun lapsi vielä opettelee laskemaan eikä välttämättä ymmärrä, mitä nollien lukumäärä luvun perässä tarkoittaa, tai kun “hainhammas” on arvokkaampi kuin mikään muu maailmassa, ei voi olettaa, että lapsi ymmärtäisi rahan arvon aikuisten standardien mukaan. Lapsen maailmassa asioilla voi olla aivan toisenlainen merkitys, jonka mukaan arvo määräytyy.
Ota lapsi kuitenkin mukaan arkisiin ostostilanteisiin ja aloita esimerkiksi hintojen vertailu ruokakaupassa. Hyvä opetus brändeistä ja markkinoinnista saadaan vertaamalla tuotteita ja niiden hintoja. Miksi hyllyssä on useita erivärisiä tomaattimurskatölkkejä ja miksi ne kaikki ovat eri hintaisia? Ja mikä niistä kannattaa valita?
Ruokaostoksilla voi myös opettaa lapselle järkevää rahankäyttöä muutenkin, vaikka lapsi voikin aidosti pitää jäätelöä tärkeämpänä kuin esimerkiksi leivän ostamista. Voit kuitenkin selittää lapselle, että kaikkea kaupassa olevaa ei voida ostaa, joten ostoskorin suhteen on tehtävä valintoja, joilla on merkitystä myös pidemmällä tähtäimellä. Esimerkiksi jos viisihenkinen perhe ostaa vain neljä sämpylää, tarkoittaa se, että joku jää ilman, tai jos koko rahalla ostetaan karkkia, ei seuraavana päivänä voida valmistaa ruokaa, koska sähkölaskun maksamiseen ei riittänyt rahaa.
*REKLAAMI
Lapsen ei kuulu murehtia raha-asioita
Vaikka perheen taloudellinen tilanne olisikin tiukka ja rahasta puutetta, ei lapsen kuulu huolehtia rahojen riittävyydestä. Perheen rahaongelmat eivät ole lapsen syytä, eikä lasta tule syyllistää perheen menoista. Voi olla totta, että lapsen vuotuiset vaatekulut ovat suuret, mutta kasvava lapsi nyt vain tarvitsee usein monta uutta eri vuodenaikoihin sopivaa vaatekertaa vuodessa, ja on vain hyvä, että lapsi kasvaa ja kehittyy normaalisti.
Viikkoraha opettaa suunnittelemaan
Viikkorahan suuruuden määräytymiseen ei ole yhtä oikeaa kaavaa, vaan se riippuu monesta asiasta. Perheen taloudellinen tilanne, lapsen ikä, vastikkeellisuus ja mitä kuluja lapsen odotetaan viikkorahoistaan kattavan – nämä kaikki vaikuttavat viikkorahan määrään. Kannattaa kysellä asiasta muilta vanhemmilta ja miettiä, mikä olisi teidän perheellenne sopiva käytäntö.
Etenkin pienten lasten osalta monet vanhemmat mieltävät käteisen rahan olevan edelleen paras tapa maksaa viikkorahaa. Näin lapset saavat käteensä kosketeltavia rahoja ja hahmottavat rahan paremmin. Raha voi myös kannattaa maksaa useana eriarvoisena rahana, kolikoina tai seteleinä, jolloin lapselle voi alkaa opettaa rahankäytön suunnittelua, budjetointia. Esimerkiksi viiden euron viikkorahan voi maksaa viitenä euron kolikkona, joista yksi sujautetaan samantien säästöpossuun. Loput neljä voivat päätyä rahapussiin ja sieltä lapsen itsensä päättämiin kohteisiin.
Vaikka viikkorahan edelleen maksaisikin lapselle käteisellä, kannattaa myös muista maksamisen välineistä ja muodoista keskustella lapsen kanssa. Käteisen rahan käyttö on edelleen vähenemässä, ja uusia rahaliikenteen muotoja, kuten mobiilimaksaminen, tulossa korvaamaan käteisen lisäksi myös erilaisia maksukortteja. On tärkeää pysyä itse mukana kehityksessä ja ymmärtää teknologian tuomat uudet tuulet, jotta voi sitten välittää tietoa myös lapsilleen, ja ohjata heitä tekemään oikeita omaa talouttaan koskevia päätöksiä.
Anna lapsen päättää
Kun lapselle on kertynyt omaa rahaa, on hyvä keskustella lapsen kanssa, mitä rahoilla voisi tehdä. Haluaako lapsi kenties mennä heti lelukauppaan vai voisiko osan rahoista säästää vaikkapa tulevalle kaupunkiretkelle? Tai laitetaanko jonkin verran peräti pidempiaikaiseen säästöön pankkitilille?
Kun lapsi saa päättää itse rahojensa käytöstä, hän todennäköisesti oppii paremmin myös omien päätöstensä seuraukset, ja ehkä myös miettii tarkemmin, mihin rahansa haluaa käyttää. Konkreettinen raha rahapussissa on myös asia, josta lapsi ei ehkä niin helposti halua luopua. Jos lapsi esimerkiksi haluaa kaupassa ostaa kaksi lelua, voi hänelle sanoa, että voit ostaa molemmat, mutta sen jälkeen sinulle jää rahaa vain tämän verran. Keskustele asiasta ja eri vaihtoehdoista, mutta anna lapsen lopulta itse päättää, mitä rahoillaan tekee.
On varsin hellyyttävää nähdä ensimmäiset kerrat, kun lapsi ottaa kaupassa kassalla esiin oman rahapussinsa ja kaivaa sieltä omat rahansa maksaakseen ostoksensa. Näkee selvästi, kuinka lapsi tuntee itsensä taas hiukan isommaksi ja on ylpeä, että on selvinnyt aivan itse tällaisesta aikuisten maailman asiasta kuin ostosten teko.
Lainaaminen
Vaikka onkin tärkeää opettaa lapselle, että raha pitää ensin ansaita, ja se voidaan käyttää vasta sen jälkeen, tulee jossain vaiheessa esiin talousasioissa myös lainan käsite. Useimmat meistä ottavat ainakin jossain vaiheessa elämäänsä lainaa. Asuntolaina, autolaina, opintolaina tai vain lomalaina tai luottokortti ovat arkipäivää elämässä, ja lapsen ja nuoren on hyvä ymmärtää rahan lainaamiseen ja lainan takaisinmaksuun liittyvät käsitteet ja periaatteet. Siksi myös lainaamisesta on hyvä puhua yhdessä.
Vähän isomman lapsen kanssa voi vaikka käydä läpi erilaisia lainalaskelmia, jotka kertovat, kuinka paljon lainaa voi tuloillaan saada tai miten kuukausittainen lainanlyhennys vaikuttaa laina-aikaan. Uudet kulutusluottolaskurit voivat olla tässä hyvänä apuna, ja konkretisoida nuorelle, mitä rahan lainaaminen oikeastaan tarkoittaa ja miten se käytännössä toimii.
