Rahaa, rahaa, rahaa – tuntuuko välillä, että vain juoksemme rahan perässä, emmekä oikein aina edes tiedä, miksi? Että olemme unohtaneet, mitkä asiat ovat tärkeitä ja mitkä eivät. Mutta onko raha oikeasti tärkeää?
Mitä raha oikeastaan on?
Ihmiset ovat kautta historian käyneet kauppaa keskenään. Ensin kauppa oli vaihtokauppaa, jossa ostaja ja myyjä arvioivat omien tuotteidensa arvoa ja vaihtoivat esineitä tai tuotteita neuvottelujen jälkeen keskenään. Kun erilaisten esineiden arvon arviointi kävi hankalaksi, keksittiin alkaa käyttää kaupassa muuta esineiden arvon mittaa, rahaa. Esineillä saattoi ostaa rahaa ja rahalla esineitä. Rahasta tuli siis vaihdon väline.
Ihmiset, jotka ovat onnistuneet keräämään paljon rahaa, ovat myös kautta aikojen investoineet rahojaan esimerkiksi kiinteistöihin tai yrityksiin. Rahan arvo ei yleensä vaihtele kovin paljoa, toisin kuin vaikkapa osakkeiden, jolloin raha on myös hyvä arvon säilyttäjä.
Metalleja, kuten kultaa ja hopeaa, on käytetty rahan materiaalina tuhansien vuosien ajan. Aluksi metallipaloja käytettiin rahana sellaisenaan, mutta tämä osoittautui ajan mittaan hankalaksi, sillä erikokoiset metallipalat piti aina punnita kauppaa tehtäessä, jotta voitiin määritellä niiden arvo. Pian metalleista alettiinkin lyödä samankokoisia kappaleita, jolloin rahan käyttö kaupanteossa helpottui. Eri maiden hallitsijat alkoivat lyödä rahoihin omia kuviaan ja tunnuksiaan sen merkiksi, että he takasivat rahan arvon.
Vaikka nykyisinkin rahaa tehdään metalleista, on rahana voitu käyttää muitakin materiaaleja. Esimerkiksi suomenkielen sana “raha” tulee kuivaa oravannahkaa tarkoittavasta sanasta, ja eläinten nahkoja onkin käytetty rahana ostoksien tekoon.
Nykyisin rahat tehdään kultaa ja hopeaa huomattavasti edullisimmista metalleista ja erityisestä setelipaperista. Rahan itsensä arvo ei siis vastaa rahaan merkittyä arvoa. Jos varsinaista rahaa enää edes käytetään, sillä nykyaikana raha on useimmiten vain bittejä avaruudessa, erilaisissa pankkijärjestelmissä. Käytännössä käyttämämme raha onkin oikeasti velkaa ja erilaisten maksusitoumusten käyttämistä kaupankäynnissä. Taustalla on vakaus ja luottamus siihen, että tarvittaessa joku maksaa rahaan merkityn maksusitoumuksen, tai aiemmin, että voimme halutessamme ostaa rahaan merkityn arvon verran kultaa (kultakanta).
Miksi raha on tärkeää?
Itsenäiset valtiot ovat historiallisesti halunneet osoittaa riippumattomuuttaan muista omin tunnusmerkein, joista yksi on oma raha. Käytännössä valuutat ovat kuitenkin aina kytköksissä toisiinsa. Ne voivat olla sidottu kullan tai muun arvometallin arvoon tai nykyisin jonkin toisen valuutan arvoon.
Yksittäiset ihmiset tarvitsevat ja haluavat eri asioita. Me kaikki emme myöskään osaa tai pysty valmistamaan itse kaikkea tarvitsemaamme – eikä se ole järkevääkään. Rahalla voimme ostaa tarvitsemiamme tuotteita ja asioita muilta ihmisiltä ja yrityksiltä.
Joillekin ihmisille rahalla ostettava materia merkitsee enemmän kuin toisille. Raha tai sillä ostettavat hyödykkeet voivat toimia sosiaalisen statuksen symbolina, joilla niilläkin on eri ihmisille eri merkitys. Joillekin tärkeää on muodikkaat vaatteet tai kalliit autot, joillekin taas pankkitilin saldon suuruus.
Kun ne, joilla on rahaa, sijoittavat omaisuuttaan yrityksiin ja tuotantolaitoksiin, syntyy työpaikkoja, ja ihmiset vaihtavat työpanostaan rahaan, jolla he voivat hankkia itselleen tarvitsemiaan hyödykkeitä. Raha siis pitää maailman ja talouden pyörät pyörimässä. Jos rahaa yhtäkkiä ei olisikaan, laskisi elintasomme nopeasti.
Mistä rahaa saa?
Useimmiten ihmiset saavat rahaa vaihtaessaan työpanoksensa rahaan, toisin sanoen palkkaan. Palkka voidaan maksaa rahan lisäksi myös esimerkiksi etuisuuksina, kuten lounasetu tai autoetu. Nykyisin kokonaispalkkaan sisältyy tyypillisesti myös esimerkiksi terveydenhuoltopalveluita ja vapaa-ajan harrastuksia edistäviä liikunta- tai kulttuuriseteleitä. Joskus palkka voidaan maksaa myös osakkeina tai optioina.
Rahaa voi myös saada sijoituksista. Esimerkiksi kiinteistöjen arvo voi nousta ajan myötä ja myymällä oikeaan aikaan voi saada voittoa.
Rahan lainaaminen
Aina omat rahat eivät riitä hankkimaan tarvittavia asioita. Esimerkiksi useimmilla ihmisillä ei ole hallussaan asunnon ostamiseen tarvittavaa rahasummaa. Myös rahan lainaamista on tehty vuosituhansien ajan. Ennen varsinaisen pankkilaitoksen kehittymistä rahaa säilytettiin usein esimerkiksi temppeleissä, joista papit ovat voineet lainata sitä tarvitseville. Temppeleiden lisäksi rahaa on voinut lainata erityisiltä rahanlainaajilta tai notaareilta.
Nykyisin valtioilla on usein oma keskuspankkinsa sekä lisäksi useita muita erilaisia yksityisiä pankkeja. Useilla valtioilla voi olla myös yhteinen keskuspankki, kuten EU:lla, samoin valtioilla voi olla yhteisiä erilaisia tarkoituksia varten perustettuja pankkeja, kuten Euroopan Investointipankki, joka myöntää lainoja jäsenvaltioidensa yhteenkuuluvuutta edistävien hankkeiden toteuttamiseksi.
*REKLAAMI
Yksityiset henkilöt voivat lainata rahaa pankeilta tai erityisiltä lainantarjoajilta. Lainoittajat kilpailevat keskenään, jolloin lainantarvitsijan kannattaa vertailla erilaisia lainoja keskenään ennen lainapäätöksen tekemistä. Tätä tarkoitusta varten löytyy netistä vertailusivustoja, joita käyttämällä lainanottaja voi varmistua, että todella saa parhaan mahdollisen ja tarkoitukseen sopivimman lainan.
Tekeekö raha onnelliseksi?
Ihmiset haluavat ja arvostavat eri asioita. Joillekin materialistiset arvot ja esineiden ja statussymbolien omistaminen on tärkeämpää kuin toisille. Oma ja toisten arvo saatetaan mitata käytetyn rahan ja ostetun tavaran määrän mukaan, ja toisten keräämä omaisuus saa ihmiset haluamaan samaa myös itselleen. Tämä saa ihmiset ostamaan ja kuluttamaan, jolloin he samalla myös luovat vaurautta myös muille ja pitävät talouden pyörät pyörimässä.
Tämä voi tuntua pinnalliselta, mutta jossain määrin sama varmasti pätee meihin kaikkiin. Usein arvotamme ihmisiä heidän ulkonäkönsä tai vaatetuksensa perusteella, vaikka kuinka puheissa painottaisimme sisällön merkitystä ulkokuoren sijaan. Vauraalta näyttävä voi esimerkiksi saada parempaa palvelua kuin nukkavieruissa vaatteissa kulkeva.
Toisille raha merkitsee turvallisuutta ja vakautta, jonka ansiosta he voivat nauttia elämästä huolettomammin – onnellisemmin. Vauraus tuo enemmän mahdollisuuksia uuden oppimiseen, erilaisten asioiden näkemiseen ja kokemiseen tai vaikkapa matkustamiseen. Kun ei tarvitse huolehtia päivittäisestä toimeentulosta, voi ajatukset suunnata huolehtimisen ja murehtimisen sijaan miellyttävämpiin aiheisiin, jolloin stressitasot pysyvät alhaalla. Tällä taas on suora vaikutus fyysiseen terveyteen ja hyvinvointiin esimerkiksi verenpaineen ja sydänsairauksien osalta. Raha siis keskimäärin lisää terveyttä ja pidentää elinikää. Vaikka pelkällä rahalla ei luonnollisestikaan voi ostaa terveyttä, voi se auttaa pitämään itsestään parempaa huolta, jolla on positiivinen vaikutus hyvinvointiin.
Rahan vaikutusta onnellisuuteen tutkittaessa on havaittu, että raha tuo onnellisuutta, mutta onnellisimpia ovat ne, jotka käyttävät rahojaan muiden auttamiseksi. Toisin sanoen ihmisen omat henkilökohtaiset arvot vaikuttavat siihen, kuinka onnelliseksi raha ihmisen tekee. Jos vaurastuvan henkilön arvot ohjaavat hänet auttamaan muita, on todennäköistä että onnellisuus kasvaa omaisuuden karttumisen myötä enemmän, kuin mikäli omaisuus taas käytettäisiin vain omaan itseen.
Lisäksi ei tarvitse olla miljonääri ollakseen onnellinen, vaan jo suhteellisen pienet, jopa keskiluokan tuloja vastaavat tulot yleensä riittävät. Rahan keräämisessä kannattaa siis muistaa kohtuus, sillä liiallinen omaisuuden tai tavaran hankkiminen voi muuttua riippuvuudeksi, jolloin onnellisuus taas vähenee.
Onnellinen voi kuitenkin olla myös hyvinkin köyhissä oloissa, sillä materian lisäksi onnellisuuteen vaikuttavat merkittävästi myös sosiaaliset suhteet. Kun suhteet läheisiin ovat tiiviitä ja ympärillä on joukko hyviä ystäviä, rahan merkitys onnellisuudessa vähenee.
Kaiken rahan perässä juoksemisen keskellä onkin hyvä muistaa, että pelkästään rahan kerääminen ei yleensä tuo onnea, vaan matkan varrella kannattaa miettiä, mitä kaikkea ansaitsemallaan rahalla tekee itsensä ja muiden hyväksi. Toisten auttaminen ja hyvän tekeminen on usein avain omaankin onnellisuuteen.
