Useat tilastot ja tutkimukset suomalaisesta työelämästä vahvistavat, että koulutus on avain hyvään työllistymiseen. Kun keski- tai korkea-asteen koulutuksen läpikäyneet työskentelevät keskimäärin yli 30 vuotta, jäävät vain peruskoulun suorittaneiden työvuodet vain noin kahteenkymmeneen. Alhainen työvuosien määrä näkyy luonnollisesti tulotasossa paitsi työikäisenä myös eläkkeellä. Sijoitus oman osaamisen kehittämiseen ja tutkinnon suorittamimseen siis kannattaa.
Suomessa koulutus sinänsä on ilmaista, mutta kustannuksia muodostuu luonnollisesti paitsi opiskelumateriaaleista myös puhtaasti elämisestä, etenkin, kun siirrytään keski- tai korkea-asteen oppilaitoksiin ja muutetaan pois lapsuudenkodista omaan talouteen. Myös opisjelijan on maksettava vuokraa ja sähkölaskuja ja syötävä. Opiskelujen mahdollistamista kaikille tasa-arvoisesti taustasta ja varallisuudesta riippumatta tukee valtion rahoittama opintotukijärjestelmä, joka koostuu opintorahasta ja opintolainasta. Lisäksi opiskelijat voivat saada yleistä asumistukea ja ateriatukea.
Paljonko opintolainaa voi saada?
Opintolainan määrä riippuu hakijan iästä, opiskelupaikasta ja opintojen kestosta. Yleisimmin opintolainaa voi saada 650 euroa kuukaudessa, mutta ulkomailla opiskelevalle lainaa myönnetään 800 euroa kuukaudessa, ja alle 18-vuotiaalle muussa, kuin korkeakoulussa opiskelevalle 300 euroa kuukaudessa.
Tukikuukausien määrä riippuu siitä, opiskeleeko keskiasteen oppilaitoksessa vai korkeakoulussa. Opintolainaa voi saada niiltä kuukausilta, kuin saa myös opintorahaa. Opintolainan maksimimäärä siis riippuu monesta tekijästä, ja onkin hyvä varmistaa tarkat tiedot Kelan verkkosivuilta omien laskelmien tekemiseksi.
On myös hyvä huomioida, että opintotukikuukausien ja siis myös opintolainan määrään vaikuttavat myös hakijan omat vuositulot. Oma vuosituloraja määräytyy sen mukaan, kuinka monta kuukautta vuodesta opintotukea nostetaan. Liikaa maksettu opintotuki peritään takaisin 7,5 prosentilla korotettuna, joten rajojen ylittymistä kannattaa seurata. Opiskelja vastaa itse tulorajojen ylittymisen seurannasta. Omaa vuosittaista tulorajaansa voi korottaa hakemalla opintotukea vain osaksi opiskeluvuotta, perumalla opintotukikuukausia tai palauttamalla jo maksettua opintotukea vapaaehtoisesti. Jos tuloraja ylittyy ja opintotukea peritään takaisin, ei näitä kuukausia saa enää uudelleen käyttöönsä. Omaa vuosittaista tulorajaansa voi arvioida Kelan verkkosivuilta löytyvällä laskurilla, ja täsmällisen rajansa saa tietoonsa Kelan asiointipalvelusta.
Opintolainaa voi nostaa yleensä kahdesti vuodessa: kerran syyslukukauden ja kerran kevätlukukauden aikana. Eri pankeilla voi toki olla erilaisia käytäntöjä opintolainan nostoon liittyen. Asia kannattaa varmistaa lainaneuvotteluissa pankin kanssa.
Kuka voi saada opintolainaa?
Opintolainaa voi saada peruskoulun jälkeisiin päätoimisiin opintoihin, joita varten saa samanaikaisesti myös opintorahaa tai aikuiskoulutustukea.
Keski- ja korkea-asteen tutkintoihin tähtäävät opinnot ovat aina päätoimisia, ja tutkinnon osankin suorittaminen voidaan tietyin edellytyksin katsoa päätoimiseksi. Kannattaa tarkistaa omien opintojen kelpaavuus esimerkiksi Kelan verkkosivuilta.
Vaikka opintorahan saaminen onkin perusedellytys opintolainan saamiselle, on tähän sääntöön kuitenkin joitakin poikkeuksia. Esimerkiksi vanhempiensa luona asuva 18-19-vuotias, joka ei saa opintorahaa vanhempiensa korkeiden tulojen vuoksi, voi kuitenkin saada opintolainaa.
Opintolainaa ei voi saada, mikäli hakijan aiempi opintolaina on jäänyt maksamatta ja siirtynyt perintään.
Opintolaina on myös aikuisille
Myös jo työelämässä olevat voivat saada opintolainaa. Aikuiset voivat saada opintolainaa, mikäli osallistuvat koulutukseen, johon saavat Koulutusrahaston myöntämää aikuiskoulutustukea vähintään 8 viikon ajan.
Aikuiskoulutustuen saamiseksi on asetettu joitakin ehtoja. Hakijalla on oltava vähintään 8 vuoden työhistoria ja viimeisimmäntyösuhteen on täytynyt kestää vähintään yhden vuoden ajan. Lisäksi hakijan on oltava opintovapaalla eikä hän saa saada opintoihinsa muuta tukea.
Aikuisopiskelijat hakevat ensin aikuiskoulutustukea, ja tämän jälkeen Kelalta opintolainan takauspäätöstä. Kun takauspäätös on saatu, voi opintolainaa hakea pankista. Aikuiset voivat saada opintolainaa enintään 650 euroa kuukaudessa, tai 800 euroa kuukaudessa, mikäli opinnot suoritetaan ulkomailla.
Mitä etuja opintolainalla on muihin lainoihin verrattuna?
Opintolaina on osa valtion opintotukijärjestelmää, jonka tarkoituksena on antaa kaikille mahdollisuudet opiskella itselleen tutkinto riippumatta taloudellisesta taustasta ja varallisuudesta. Tästä syystä opintolaina on valtion takaamaa lainaa, jolloin se on käytännössä riskitöntä pankeille. Opintolainan valtiontakaus on erinomainen etu, sillä mikäli takausta ei olisi, joutuisivat opintolainan hakijat antamaan lainalleen muut vakuudet tai takuut, ja lainansaanti voisi olla kovin hankalaa vähävaraisemmista lähtökohdista tuleville, mutta lahjakkaille ja kunnianhimoisille opiskelijoille. Jos takausta taas ei edellytettäisi, nousisi opintolainan korko todennäköisesti muiden vakuudettomien lainojen tai kulutusluottojen tasolle, jolloin lainan takaisinmaksu tuottaisi monelle ongelmia. Täsmällinen opintolainan korko riippuu lainan myöntävästä pankista.
Valtiontakauksen lisäksi opintolainaan sisältyy muitakin etuja muihin lainoihin verrattuna. Opintolainaan voi saada korkoavustusta. Opiskeluaikana eli sinä aikana, kun opiskelija nostaa opintorahaa, opintolainan korot lisätään automaattisesti opintolainan pääomaan kahdesti vuodessa. Korkoja ei siis tarvitse maksaa opintojen vielä kestäessä. Kun lainanottaja valmistuu tai opinnot päättyvät, pääomitetaan korot vielä yhden lukukauden osalta, mutta tämän jälkeen pankki alkaa veloittaa korkoja lainanottajalta. Jos lainanottaja on tällöin pienituloinen, voi Kela maksaa korot kokonaisuudessaan lainanottajan puolesta.
Jos et pysty maksamaan opintolainaasi pankille, maksaa Kela lainan takaajana sen puolestasi, ja perii sen sitten myöhemmin sinulta opintolainan takaussaatavana. Pienituloiset tai pysyvästi työkyvyttömät voivat kuitenkin hakea Kelalta maksuvapautusta, ja siten vapautua takaussaatavan maksamisesta. Maksuvapautuksen voi saada vain, jos lainan perijänä on Kela. Jos lainan perijänä on pankki, ei maksuvapautusta voi saada.
Merkittäviä etuja opintolainassa ovat myös opintolainahyvitys ja opintolainavähennys. Molemmat edut on suunnattu korkeakouluopiskelijoille, ja oikeus etuuteen riippuu opintojen aloitusajankohdasta.
Opintolainavähennys ja opintolainahyvitys
Opintolainavähennys on luonteeltaan verovähennys. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kun valmistumisen jälkeen lainanottaja alkaa lyhentää lainaansa, vähenevät hänen maksamansa verot opintolainavähennystä vastaavalla summalla. Vähennyksen määrä riippuu opintolainan suuruudesta valmistumishetkellä sekä myös suoritetusta tutkinnosta.
Opintolainavähennystä voivat saada henkilöt, jotka ovat aloittaneet ensimmäiset korkeakouluopintonsa aikaisintaan 1.8.2005 ja kuitenkin ennen 1.8.2014. Vähennyksen saamisen edellytyksenä on lisäksi, että opiskelija on valmistunut määräajassa ja että opintolainaa on nostettu vähintään 2500 euroa. Vähennyksen saa lainan 2500 euron ylittävältä osalta. Vähennystä ei tarvitse erikseen hakea, vaan Kela tekee päätöksen asiasta automaattisesti ja lähettää sen lainanottajalle yleensä valmistumista seuraavan lukukauden loppuun mennessä.
Opintolainahyvitys taas on luonteeltaan suora rahallinen tuki Kelalta lainanottajalle. Käytännössä se tarkoittaa, että Kela maksaa osan lainanottajan opintolainasta. Opintolainahyvityksen suuruus on 40 % opintolainasta sen 2500 euroa ylittävältä osalta. Hyvityksen suuruus riippuu valmistumishetken lainan suuruuden lisäksi myös suoritettujen opintojen laajuudesta, mutta käytännössä se voi olla tuhansia euroja.
Opintolainahyvitykseen ovat oikeutettuja ne korkeakouluopiskelijat, jotka ovat aloittaneet ensimmäisen tutkintonsa opiskelun 1.8.2014 jälkeen ja valmistuneet määräajassa. Edellytyksenä on myös, että opintolainaa on nostettu vähintään 2500 euroa. Hyvitystä ei tarvitse erikseen hakea, vaan valmistumisen jälkeen Kela tekee päätöksen asiassa automaattisesti ja lähettää tiedon asiasta lainanottajalle valmistumista seuraavan lukukauden loppuun mennessä.
Miten opintolainaa haetaan?
Opintolainan hakeminen tapahtuu kahdessa vaiheessa. Opiskelija hakee ensin valtiontakausta Kelalta ja sen jälkeen lainaa mistä tahansa pankista.
Opintolainan valtiontakauksen saa, kun tekee Kelalle opintotukihakemuksen. Korkeakouluopiskelijat saavat lainatakauksen automaattisesti. Toisen asteen opiskelijat voivat hakea opintolainan takausta erikseen samalla hakemuksella, kuin hakevat opintorahaakin. Lainaa kannattaa hakea samalla koko opiskeluajalle. Lainantakausta ei kuitenkaan saa, jos hakijalla on taustallaan aiempia maksamattomia opintolainoja.
Opintotukihakemuksen voi tehdä kätevästi sähköisesti Kelan asiointijärjestelmän kautta. Hakemuksen tekemistä varten tarvitaan vain verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmennin, joilla voi tunnistautua luotettavasti sisälle palveluun. Hakemuksessa tarvittavat liitteet ja asiakirjat voi skannata tai valokuvata ja liittää hakemukseen sähköisinä tiedostoina.
Opintotukihakemuksen voi toki edelleen jättää myös paperisena ja postitse. Hakemuksen voi täyttää verkossa ja tulostaa, ja lähettää sitten hakupaperit Kelaan postin välityksellä.
Opintotukipäätös on näkyvillä heti hakemuksen käsittelyn jälkeen asiointipalvelussa, mutta Kela myös postittaa päätöksen paperisena hakijan antamaan osoitteeseen.
Kun takauspäätös on tehty ja lähetetty hakijalle, voi hakija nostaa lainaa mistä tahansa pankista. Pankki saa tiedon lainan takauksesta automaattisesti Kelasta, joten takauspäätöstä ei tarvitse toimittaa pankille.
Ei kuitenkaan välttämättä kannata suin päin nostaa opintolainaa ensimmäisestä vastaantulevasta pankista, sillä vaikka opintolainaa koskeekin joitakin yleisiä sääntöjä, kuten esimerkiksi korkojen pääomittaminen, voivat muut lainaehdot, tärkeimpinä lainan hinta ja takaisinmaksuaikataulu, vaihdella eri pankeissa. Kannattaa siis käydä lainaneuvotteluja ja keskustella lainan ehdoista ainakin muutaman eri pankin kanssa, jotta löytää itselleen edullisimman vaihtoehdon. Pankkien vertailu ja kilpailuttaminen yleensä kannattaa.
On myös hyvä muistaa, että pankki päättää lainan myöntämisestä, eikä Kelan takaus automaattisesti tarkoita lainan myöntämistä. Pankeilla voi olla omia ehtojaan lainan myöntämiselle.
Milloin opintolainan takaisinmaksu alkaa?
Toisin kuin yleensä muita lainoja, ei opintolainaa tarvitse alkaa maksaa takaisin välittömästi lainan nostamisen jälkeen, vaan opintolainan takaisinmaksu alkaa lainaehtojen mukaisesti vasta lainanottajan valmistuttua tai opintojen muuten päätyttyä. Kela ei sanele lainan takaisinmaksuaikataulua, vaan lainanhakija sopii asiasta itse pankin kanssa lainaneuvotteluissa. Yleensä lainan takaisinmaksu alkaa puoli vuotta sen jälkeen, kun pankki on viimeisen kerran lisännyt lainan korot lainapääomaan. Kun tämä yleensä tehdään vielä valmistumista tai opintojen päättymistä seuraavana lukuvuonna, tarkoittaisi se, että lyhennykset alkavat tyypillisesti noin 1-2 vuotta valmistumisen jälkeen.
Sen lisäksi, ettei opintolainaa lyhennetä opintojen vielä kestäessä, ei siis myöskään opintolainan korkoja tarvitse maksaa opiskeluaikana, vaan pankki lisää korot automaattisesti lainan pääomaan kahdesti vuodessa. Näin opiskelijan ei tarvitse lainkaan huolehtia lainansa kuluista opiskeluaikana.
Halutessaan lainaa voi kuitenkin yleensä lyhentää jo etuajassa opintojen vielä kestäessä. On kuitenkin hyvä miettiä tarkoin, kuinka kannattavaa tämä oikeastaan on. Toisaalta korkojen lisääminen pääomaan tarkoittaa korkojen maksamista korolle, mikä on helposti melko kallista. Korkojen pääomittaminen tapahtuu automaattisesti eikä niitä voi erikseen opiskeluaikana maksaa pois, mutta korkoa korolle -efektin välttämiseksi voi kuitenkin halutessaan tehdä korkojen suuruisen lainanlyhennyksen.
Jos lainaa kuitenkin lyhentää enemmän, voi samalla myös hävitä opintolainavähennyksessä tai opintolainahyvityksessä. Näissä etuuksissa nimittäin huomioidaan lainan määrä valmistumishetkellä, ei nostettua kokonaislainamäärää koko opiskeluajan aikana. Opintolainan korkoja ei huomioida näitä etuuksia laskettaessa. Voi siis olla järkevää aloittaa lainan lyhennykset vasta valmistumisen jälkeen.
Myös lainan takaisinmaksuaika voi vaihdella eri pankeissa, mutta usein se on oletusarvoisesti noin kaksi kertaa opintoihin käytetty aika. Yleensä lainan voi kuitenkin maksaa halutessaan takaisin myös nopeutetussa aikataulussa ja näin säästää lainan koroissa. Lainaehtoihin on voitu myös kirjata maksu- tai lyhennysvapaita kuukausia tai ajanjaksoja.
Miten toimia maksuvaikeuksissa?
On hyvä muistaa, että vaikka opintolaina onkin edullista on, on sekin lainaa, joka on maksettava takaisin lainasopimukseen kirjattujen ehtojen mukaisesti. Joskus kuitenkin elämäntilanne on sellainen, että takaisinmaksu tuottaa vaikeuksia. Ehkä valmistumisen jälkeen ei löytynytkään työpaikkaa tai lainanottaja on perustanut perheen, ja on sen vuoksi poissa aktiivisesta ansiotyöstä esimerkiksi perhevapaalla. Tällöin kannattaa olla mahdollisimman pian yhteydessä omaan pankkiin ja keskustella mahdollisista vaihtoehdoista.
Jos lainanottaja on pienituloinen, voi hän saada Kelalta korkoavustusta opintolainan korkojen maksuun. Tämä tarkoittaa siis sitä, että Kela maksaa lainan korot kokonaisuudessaan. Tätä avustusta ei peritä takaisin lainanottajalta.
Korkoavustusta haetaan erikseen Kelalta. Hakemusta käsiteltäessä huomioidaan hakijan keskimääräiset tulot neljän edellisen kuukauden aikana. Korkoavustusta voi saada, mikäli hakijan tulot ovat määriteltyjä tulorajoja alhaisemmat. Tulorajoja päivitetään joka toinen vuosi yleistä palkka- ja hintatasoa vastaavasti.
Jos lainanottaja ei pysty maksamaan opintolainansa lyhennyksiä, kannattaa keskustella pankin kanssa muutoksista maksuohjelmaan. Usein lainaehdoissa mainitaan oikeus maksu- tai lyhennysvapaaseen kuukauteen tai ajanjaksoon, tai takaisinmaksusta voidaan muutoin joustaa. Poikkeuksista lainasopimukseen on kuitenkin aina sovittava pankin kanssa hyvissä ajoin etukäteen, eikä lainanlyhennyksiä tai korkojen maksua voi jättää yksipuolisesti maksamatta. Jos lainanottaja vain jättää lyhennykset maksamatta, voi tästä aiheutua erilaisia seuraamuksia ja lisämaksuja.
Viime kädessä kuitenkin pankki perii lainan Kelalta takausvastuun perusteella. Jos näin käy, perii Kela maksamansa summan takaisin lainanottajalta. Kela lisää perimäänsä summaan lisäksi 4 prosentin koron.
Yleensä summa lankeaa lainanottajan maksettavaksi kerralla, mutta Kelan perintätoimiston kanssa voi neuvotella osamaksusuunnitelmasta. Jos maksuja ei makseta, siirtää Kela lainan ulosottoon.
Pienituloinen voi vapautua 4 prosentin koron maksamisesta, jos hän tulojensa puolesta olisi oikeutettu korkoavustukseen.
Jos lainanottajan tulot jäävät alle korkoavustukseen oikeuttavien tulorajojen ja hän työkyvytön, voi hän myös vapautua kokonaan Kelan takaussaatavan maksamisesta. Työkyvyttömyyden on tällöin oltava pysyvää tai jatkunut yhtäkestoisesti vähintään 5 vuotta.
Kannattaako opintolainaa nostaa?
Aika ajoin kuulee kysyttävän, kannattaako opintolainaa ottaa. Onhan se kuitenkin lainaa, joka maksetaan takaisin, ja vieläpä korkojen kanssa.
Opintolaina on kuitenkin varsin edullista lainaa, joka kannustaa opiskelemaan ja palkitsee hyvästä opintojen etenemisestä. Opintotuen turvin voi keskittyä opiskelemaan täysipainoisesti ilman suurta taloudellista huolta, ja määräajassa valmistumisesta palkitaan reiluilla helpotuksilla. Käy tällä sivulla ja lue tarkemmin opintotuesta.
Opiskelijan ei luonnollisestikaan ole pakko nostaa opintolainaa, jos ei sille ole tarvetta tai niin ei halua tehdä. Jokainen voi itse päättää, miten opintonsa rahoittaa. Takavuosiin verrattuna opintolainan ehdot ja edut ovat kuitenkin muuttuneet niin, ettei opintolainan ottamista kannata turhaan pelätä. Opintolaina on tarkoitettu tukemaan opintojen etenemistä ja valmistumista määräajassa, mikä on sekä yhteiskunnan että opiskelijan itsensä etu. Esimerkiksi opintolainahyvitys ja -vähennys kannustavat suorittamaan tutkinnon ja siirtymään nopeasti työelämään. Jos lainan avulla voi paremmin keskittyä opintoihinsa ilman ajan jakamista opiskelujen ja osa-aikatyön välillä ja näin valmistua nopeammin ja paremmilla arvosanoilla, voi lainan ottaminen olla varsin hyväkin ajatus. Nopea valmistuminen ja hyvät arvosanat auttavat usein työllistymään nopeammin ja paremmin palkattuihin tehtäviin.
Opintolaina on edullista lainaa, ja yhä useampi nostaakin sen sijoitukset mielessään. Jos lainarahaa ei tarvitse opintojen aikaisten elinkustannusten kattamiseen, voi matalakorkoisen lainan sijoittaminen olla hyvä vaihtoehto. Sijoitustuottojen kun ei tarvitse olla kuin hiukan melko matalaa lainakorkoa suurempia, jotta sijoittaminen olisi kannattavaa.
On hyvä kuitenkin pitää mielessä, että opintolainan korkoon liittyy jonkinasteinen riski, sillä laina on tyypillisesti sidottu markkinakorkoon, kuten pankin omaan viitekorkoon tai Euribor-korkoon. Markkinakorkojen suuruus vaihtelee luonnollisesti yleisen markkinatilanteen mukaan. Nykyinen korkotaso on kuitenkin maltillinen, ja harkitusti sijoittaen voi sijoitustuotto olla hyvä. Ja kun opintolainansa sijoittaa helposti käteiseksi muutettaviin sijoitusinstrumentteihin, voi lainan maksaa tarvittaessa nopeastikin takaisin, mikäli korkotaso yllättäen nousee. Yleisesti ottaen lainarahaa sijoitettaessa kannattaa pitää maltti mielessä.
