Reilu kymmenen vuotta sitten markkinoille, kuluttajan saataville tuodut vakuudettomat pikavipit ja kulutusluotot ovat juurtuneet jäyhään suomalaiseen kulutusyhteiskuntaan suuren tammen lailla. Voidaan puhua niin sanotusta vakuudettomien kulutusluottojen kultakaudesta.
Kulutusluotto ilman vakuuksia on erityisen houkutteleva lainamuoto. Kulutusluoton mielenkiinnosta kertoo kulutusluottojen räjähdysmäinen suosion nousu – jolle ei vielä toistaiseksi ole loppua näkyvissä.
Kulutusluottojen kehitys lukuina
Suomen pankin vuosien saatossa teettämien tutkimusten mukaan vakuudettomia kulutusluottoja otetaan nyt enemmän kuin koskaan ennen. Vakuudettomien kulutusluottojen suosio perustuu ehdottomasti niiden helppoon ja nopeaan saatavuuteen. Lisäksi myös tarjonnan paljous tuo oman lisänsä kulutusluottojen kasvaneeseen suosioon kansalaisten keskuudessa. Toisaalta, itse kulutusluotoissa on tapahtunut paljon muutoksia ja esimerkiksi idea lyhytaikaisesta lainasta ei käytännössä enää pidä paikkaansa, vaikka kulutusluotto vielä teoriassa määritellään ja mielletään lyhytaikaiseksi lainaksi. Tämä johtuu siitä, että kulutusluottojen laina-ajat ovat nimittäin pidentyneet silmissä. Nykyisin vakuudettoman kulutusluoton keskimääräinen takaisinmaksuaika on noin 12 vuotta ja 8 kuukautta. Jos peilataan historiaa taaksepäin aina vuoteen 2007, oli keskimääräinen takaisinmaksu aika tuolloin 7 vuotta ja 9 kuukautta. Tämän tilaston mukaan takaisinmaksuajan voidaan selkeästi nähdä pidentyneen.
*REKLAAMI
Myös kulutusluottojen määrällinen kasvu on huomattavissa tilastoista. Lainojen kasvuvauhti vuosi sitten vuonna 2017 alkuvuonna oli jopa 13,7 prosenttia. Lainojen määrälliseen kasvuun vaikuttaa hiljalleen elpyvä Suomen talous ja näin ollen kansalaisilla on rohkeutta laittaa eurojaan kiinni myös ilman vakuuksia saatavaan lainarahaan. Eikä varmasti lainamäärien nousua käy kieltäminen myös suuren suunnanmuutoksen kokenut elämäntyyli. Elämäntyllin muuttumiseen puolestaan vaikuttaa digitalisaatio. Kansalaisia kehoitetaan kuluttapaan, joskus jopa agressiivisella tavalla, olipa kyseessä lainaraha tai ei.
Kulutusluottojen suosion kasvuun löytyy syy myös koroista; vakuudettomien kulutusluottojen korot ovat tippuneet vuosi vuodelta ja viimeaikoina korot ovat madaltuneet jopa yhden prosenttiyksikön verran. Tällä hetkellä vakuudettomien kulutusluottojen keskimääräinen korko on 4,97 prosenttia.
Perinteiset pankit eivät vakuudettomien kulutusluottojen kilpajuoksuss pärjää, sillä poikkeuksetta pankilta haettava rahalaina vaatii aina kuluttajalta jonkun todistuksen sekä selonteon taloudellisesta tilanteesta – useimmiten kyseessä on vaadittava rahallinen vakuus tai takaaja. Tästä johtuen verkosta nopeasti ja helposti haettava vakuudeton kulutusluotto tulee jopa edullisemmaksi ja erityinen säästö kuluttajalle on tietysti aika – sekä pienemmillä paikkakunnilla myös kasvojen säilyttäminen, sillä joskus lisärahan hakeminen konttorista voi tuntua kiusalliselta.
Vertailupalveluiden suosion kasvu
Vakuudettomien kulutusluottojen rinnalle ovat niin ikään nousseet erilaiset vertailupalvelut, jotka tarjoavat sivuillaan mahdollisuuden vertailla ja tutustua erilaisiin vippeihin sekä kulutusluottoihin. Vertailemalla on tarkoitus selvittää mistä kuluttaja löytää ja saa itselleen sen kaikkein edullisimman sekä omiin tarpeisiin sopivan vakuudettoman lainan.
Vertailupalveluiden kautta ei itsessään suoraan pysty hakemaan lainaa, vaan varsinainen lainanhaku tapahtuu lainanmyöntäjän kotisivujen kautta. Lisäksi vertailupalvelut tarjoavat luottoihin konsultointiapua sekä apua ralouden hoitoon liittyen. Löytyypä sivustoilta myös mielenkiintoista tietoa myös perinteiseen rahaan liittyen.
Ylivelkaantuminen ja maksuhäiriöt – Suomalaisten uusi vitsaus
Rinta rinnan kansalaisten velkaantumisen ohella marssivat maksuhäiriömerkinnät ja ylivelkaantuminen. Tämä prosessi on valitettavasti noidankehä, josta ei ole mahdollista päästä yleensä omin avuin pois. Ylivelkaantumiseta ei myös ole mahdollista välttää pelkkiä vakuudettomien lainojen ja luottojen korkoja suitsimalla tai muilla poppaskonsteilla.
Mistä suomalaisten yhtäkkinen ylivelkaantuminen sitten on lähtöisin? Kansaa kehoitetaan kuluttamaan, vaikka sitten lainarahalla, ja sitähän kuluttajan pyrkivät tekemään, kuka minkäkin syyn tahdittamana. Yleensä kuluttaminen tapahtuu nykyisin jopa oman talouden hallinnan käsistä riistäytymisen uhalla. Suomen talous puolestaan hihkuu onnesta, kun kulutus on saatu nousukiitoon ja sen myötä myös talouden avainluvut. Kun yhdestä päästä työnnetään – toisesta vedetään ja näin ollaan valmiina ylivelkaantuvaan kansakuntaan.
Suomessa luottorekisteriä ylläpitävän Suomen Asiakastiedon mukaan vuonna 2017, Suomessa rekisteröitiin kuluttajille yli 1,65 miljoonaa uutta maksuhäiriömerkintää. Tämä luku on noin kymmenys enemmän kuin vuonna 2016. Ennätykset maksuhäiriöitä omaavien kuluttajien joukossa laitetaan uusiksi lähes vuosi vuodelta. Suomen Asiakastiedoissa olevilla kuluttajilla on keskimääräisesti 15 maksuhäiriömerkintää per kuluttaja.
Merkintöjen määrän kasvu ei tarkoita suinkaan sitä, että merkinnät tulevat uusille henkilöille; päinvastoin. Yleensä kyseessä on tietty joukko kansalaisia, jotka keräävät maksuhäiriöitä postimerkkien lailla. Vakuudettomien kulutusluottojen tarjonnan paljoudesta moni ylivelkaantunut hakee jatkuvasti lisää luottoa tasapainoillen ylivelkaantuneisuuden ja maksuhäiriöiden rajalla, vaikka itse merkintää ei vielä olisi plakkarissa.
Suomeen kaivataan positiivinen luottorekisteri
Suomeen peräänkuulutetaan laajalti Euroopassa käytössä olevaa myönteistä luottorekisteriä. Tälläisen saaminen ei tietenkään tämän hetken ongelmia poista, mutta hillitsisi tulevaisuuden maksuhäiriöitä. Luotonantajien etuna, mutta yhteiskunnan huonona puolena on kansalaisten velkaantuminen joka suuntaan – vakuudettomien luottojen tarjonnan paljoudesta johtuen ylivelkaantuvilla kuluttajilla on mahdollisuutta hakea aina uutta luottoa. Positiiisen luottorekisterin puuttuessa, luotonantajilla on kuluttajan lainanhakutilanteessa tiedossa ainoastaan negatiivinen luottotieto ja näin ollen heiltä puuttuu tieto kuluttajan todellisesta tilanteesta. Näin vakuudettomia kulutusluottoja myöntävien tahojen on mahdotonta ennustaa mikä kuluttajan todellinen taloudellinen tilanne on – toisin sanoen onko kuluttajalla oikeasti varaa uuteen kulutusluottoon vai onko kyseessä ylivelkaantunut, noidanhekässä pyörivä henkilö.
Suomessa lisäksi uusi ilmiö vakuudettomien kulutusluottojen sekä maksuhäiriöiden ryhmässä ovat eläkeläiset. Eläkeläiset hakevat lisärahoitusta yhä enemmän ja enemmän, kun pieni eläke ei enää riitä arkipäiväisten asioiden ylläpitämiseen nousseen hintatason sekä palveluiden vuoksi. Pari vuotta sitten täysin uusia maksuhäiriömerkintöjä rekisteröitiin vähintään 70-vuotiaille jopa 1430 kappaletta ja määrä on kasvanut.
Kulutusluottojen kultakausi – ystävä vai vihollinen
Vakuudettomien luottojen ryntäys markkinoille on laittanut Suomen rahamarkkinat täysin uuteen uskoon. Vakuudettomat luotot ovat tuoneet mukanaan paljon hyvää, mutta myös paljon huonoa. Toisaalta, on todella vaikeaa sanoa täysin suoraan ovatko kulutusluotot ylimpiä ystäviä vai pahimpia vihollisia – ja mikäli ystäviä, kenen ystäviä?
Kuluttajille vakuudettomat ja nopeasti saatavat pikalainat ovat mahtava juttu, ja tietysti myös vakuudettomia luottoja myöntäville tahoille, sillä luottoa ja lainaa haetaan nykyisin enemmän kuin koskaan ennen. Liiketoiminta on kasvussa ja vakuudetonta kulutusluottoa myöntävä yritykset voivat paistatella huoletta suosiossa, sillä erilaisten kulutusluottoja ja pikavippejä rajoittavien asetusten myötä, luotonantotoiminta on inhimillistynyt ja sitä myöden myös kulutusluottojen korot sekä kulut. Voidaan sanoa, että vakuudettomien kulutusluottojen markkinoilla on käynnissä tällä hetkellä terve ja kova kilpailu. Jos menestyä mielii, tulee uudistuminen olla hallinnassa.
Suomen talouden näkökulmasta kulutusluotot ovat sen sijaan molempia – niin ystäviä kuin vihollisia. Kansalaisten lisääntyneen kuluttamisen myötä Suomen talous on hienoisessa kasvussa. Ja kuluttaminen tapahtuu pitkälti vakuudettomien kulutusluottojen avulla, sillä niiden saanti on helppoa ja nopeaa. Toisaalta, ongelmana on suomalaisten ylivelkaantuminen ja maksuhäiriöt joka vastaavasti vääristää tietoa Suomen talouden todellisesta tilasta.
Onneksi nykyisin on huomattu ja herätty siihen, miten tärkeää talouden hallinnan opit ovat ja nykyisin on alettu kiinnittämään myös huomiota perinteiseen säästämiseen. Opetus tapahtuu niin kouluissa kuin myös verkossa – digitalisaatio antaa mahdollisuuden piilovaikuttamiseen joten raha-asioista valistaminen voi tapahtua huomaamatta. Kulutusluottojen rinnalle kivunneet vertailupalvelusivustot ovat myös kuluttajien apujna ja he tarjoavat helppoja ratkaisuja sekä apua niin kulutusluoton valintaan liittyen kuin myös talouden hoitoon liittyen.
Kulutusluottojen kulta-aika on ehdottomasti ystävällinen vihollinen, sitä ei käy kieltäminen. Vakuudettomat kulutusluotot ovat tuoneet mukanaan paljon hyvää ja huonoa – täytyy vain löytää se kultainen keskitie hallita kaikkea.
