Velat ovat monimutkainen asia, joista on hyvin vaikea päästä eroon. Kaikista suoraviivaisin ja helpoin tapa päästä veloista eroon on yksinkertaisesti maksaa ne pois. Niin kauan, kuin oma talous on kunnossa ja itsellä on maksukykyä, hyvät tulot, vakituinen työpaikka eikä mitään työn tekemistä estäviä sairauksia tai vammautumisia, velkojen maksaminen pois on suhteellisen yksinkertainen asia.
Mutta mitä tapahtuu silloin, kun velallinen kuolee, eikä velkoja ole vielä maksettu pois? Periytyvätkö velat vai raukeavatko ne?
Mikäli kuolinpesän raha-asioita ei hoideta kunnolla, saattaa pesän perijä pahimmassa tapauksessa joutua vastuuseen veloista henkilökohtaisesti. Tämä saattaa rasittaa taloutta ja aiheuttaa jopa omien luottotietojen menetyksen. Mikäli menetät luottotietosi, lainaakin on vaikea saada, paitsi jos etsit netistä, mitkä pikavipit yli 18v. ovat käytettävissä ilman luottotietoja.
Kuka maksaa velat?
Kun velallinen kuolee, velat eivät automaattisesti raukea, vaan velallisella on oikeus periä velkoja kuolinpesän oikeudenhaltijalta. Pääsääntöisesti kuolinpesän sekä poisnukkuneen velat maksetaan pois käyttämällä kuolinpesän varoja. Lähtökohtaisesti osakkaat eivät ole velvollisia maksamaan henkilökohtaisesti poisnukkuneen velallisen velkoja. Kaikki pesien selvitysvelat, kuten hautajaismaksut ja palkkio pesänselvittäjälle maksetaan kuolinpesän omaisuudesta sitä mukaa, kun ne erääntyvät. Mikäli kuolinpesästä saatavat varat eivät riitä velkojen maksamiseen, velat jäävät velkojan vastuulle.
Perintökaareen on kuitenkin asetettu tiettyjä lakeja sellaisesta tilanteesta, jossa osakas saattaa joutua henkilökohtaisesti vastuuseen veloista. Esimerkiksi silloin, mikäli osakas ei toimita perunkirjoitusta määräajassa, osakas saattaa joutua vainajan veloista vastuuseen henkilökohtaisesti. Myös silloin, jos osakas tahallisesti ilmoittaa vääriä tietoja, hän voi joutua veloista vastuuseen itse. On kuitenkin hyvä tietää, ettei huolimattomuus tee velkavastuulliseksi.
Velkojen periytyminen on suhteellisen yksinkertainen asia, mutta niiden kanssa tulee silti olla huolellinen.
Kuka perii poisnukkuneen velat?
Kuolema ei automaattisesti pyyhi pois henkilön velkoja. Velkojalla on nimittäin oikeus hakea velkojen kuittausta kuolinpesästä. Velkoja voi tällaisessa tilanteessa hakea maksua vainajan perilliseltä. Silloin tällöin jopa koko kuolinpesä ja omaisuus voivat joutua velkojen maksuun. Mikäli pesän osakas, eli perillinen, joutuu henkilökohtaiseen velkavastuuseen, velkojalla on oikeus periä velat kokonaisuudessaan omaiselta, riippumatta kuolinpesän varallisuudesta.
Mikäli pesä on vähävarainen, tuomioistuin voi vapauttaa velallisen veloista. Pesän varoista ei kuitenkaan saa maksaa pois mitään velkoja ennen virallisselvitystä, ellei voida varmasti olettaa, että tietyn velan maksusta ei koidu haittaa muille velkojille.
Vanhentuvatko kuolinpesän velat?
Tietyissä tilanteissa kuolinpesän velat voivat vanhentua. Kun henkilö kuolee, hänen velkansa siirtyvät kuolinpesälle. Jopa kuoleman jälkeen koituneet velat maksetaan pois kuolinpesästä. Velat vanhentuvat yleisesti kolmen vuoden kuluttua velan syntymisestä tai eräpäivästä. Jos velka on kuitenkin myönnetty tietyillä ehdoilla tai toistaiseksi, velan vanhenemisaika on yleensä 10 vuotta. Tietyillä veloilla, kuten esimerkiksi sairaalakuluilla, saattaa olla viiden vuoden vanhenemisaika.
Velkoja ei kuitenkaan saa vanhenemaan vain sillä, että niitä välttelee, nimittäin vanhenemisajan saa katkaistua, eli alkamaan alusta sillä, että velkoja on kontaktissa velalliseen (tai velallisen omaiseen). Tämä tarkoittaa sitä, että vanhenemisaika alkaa alusta silloin, jos velkoja sopii uudesta eräpäivästä omaisen kanssa, vaatii suoritusta tai muistuttaa velasta. Myös muut syyt voivat aiheuttaa vanhenemisajan alkamisen alusta.
Joutuuko perillinen koskaan vastuuseen veloista?
Kuolinpesästä maksetaan aina ensin pois kaikki velkojien saatavat. Mutta oli kuolinpesä sitten kuinka ylivelkainen tahansa, pääsääntöisesti velat eivät periydy perilliselle. Velkojat saavat aina ensimmäisenä saatavansa kuolinpesästä ennen testamenttien tai muiden asioiden huomioon ottamista. Mikäli perillinen kuitenkin antaa vääriä tietoja tai ei tee perunkirjoitusta, vastuu veloista voi periytyä velalliselle.
Maksaako leski puolison velat?
Lain mukaan kumpikin puoliso on yksin vastuussa niistä veloista, joita hän otti ennen avioliittoa tai sen aikana. Tällaiset velat maksetaan aina pääsääntöisesti pois avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta. Mikäli velka on kuitenkin otettu vapaan omaisuuden parantamiseksi tai sellaisen hankkimiseksi, velka katetaan ensin vapaasta omaisuudesta ja vasta sitten avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta.
Velkojilla on aina oikeus saada velkansa perityksi ennen testamentteja tai omaisuudenjakoa. Mutta leski ei yleisesti joudu vastuuseen puolisonsa veloista. Velkoja ja leski voivat aina sopia tilanteesta keskenään, mikäli he pääsevät yhteisymmärrykseen.
Velkojat saavat aina saatavansa ensin
Perinnönjakoon ja testamenttien täytäntöönpanoon ei koskaan tulisi ryhtyä, ennen kuin vainajan velkojen määrä ja muut tiedot on selvitetty. Velkojilla on nimittäin aina oikeus saada periä velkansa ensimmäisenä. Mikäli perinnönjakoon on ryhdytty ennen velkojen poismaksua, velkojilla on oikeus hakea haastetta, jolloin tuomioistuin voi määrätä osakkaat palauttamaan saamansa velkojen maksamiseksi.
Kuolinpesän perillisten tulee siis aina toimia mahdollisimman huolellisesti kuolinpesän velkojen suhteen, jotta vainajan velkojien oikeuksia ei vahingossa tai tahallaan loukattaisi.
Miten omaisuus realisoidaan?
Kaikki vainajan velat maksetaan aina ensisijaisesti pois kuolinpesän rahavaroista. Joskus kuitenkaan rahavarat eivät ole riittävät kaikkien velkojen kattamiseen. Tällöin on tärkeää realisoida osa tai kaikki kuolinpesän irtaimesta ja kiinteästä omaisuudesta. Tästä ovat vastuussa kuolinpesän perilliset. Jokaisen perillisen tulee kuitenkin olla yhteisymmärryksessä siitä, mitä omaisuutta realisoidaan ja miten.
*REKLAAMI
Riitaisissa kuolinpesissä kannattaa hankkia avuksi pesänselvittäjä. Hän voi olla apuna selvittämässä tilannetta ja toimia välikätenä riitaisten osapuolten välissä. Hän voi myös varmistaa, ettei tunnearvolta tärkeää omaisuutta myydä. Tavoitteena on aina myydä ensin irtainta omaisuutta ja vasta sitten, jos sen arvo ei riitä, myydä kiinteää omaisuutta.
Kiinteän omaisuuden myyntiin tarvitaan kuitenkin jokaisen perillisen kirjallinen suostumus. Mikäli suostumusta ei saada, pesänselvittäjä voi hakea myyntilupaa tuomioistuimelta.
Missä järjestyksessä velat maksetaan?
Velkoja ei voi maksaa pois ihan missä järjestyksessä tahansa. Ensin pitää maksaa pois kaikki pesänselvityksestä aiheutuneet velat. Toisin sanoen, ensimmäisenä maksetaan pois kaikki hautaamiseen liittyvät kulut sekä perunkirjoitukseen liittyvät kulut. Myös mahdolliset vuokrasaatavat voidaan maksaa pois ensimmäisten velkojen joukossa.
Vasta tämän jälkeen voidaan alkaa maksaa pois muita vainajan velkoja. Mikäli tämä on kuitenkin epäselvää, on aina hyvä idea olla yhteydessä lakimieheen tai pesänselvittäjään, joka osaa neuvoa sinua kuolinpesään liittyvissä asioissa.
Yhteenveto
Kun luonnollinen henkilö menehtyy, velat jäävät jälkeen. Kuolema ei suoraan automaattisesti pyyhi vainajan velkoja pois, vaan velkojilla on oikeus periä saatavansa. Velat maksetaan pois ensisijaisesti kuolinpesän rahavaroista. Mikäli kuolinpesän rahat eivät riitä velkojen kuittaamiseen, saatetaan pesän omaisuutta realisoida. Ensimmäisenä ovat vuorossa kiinteät omaisuudet ja seuraavana vasta kiinteä omaisuus.
Pääsääntöisesti kuolinpesän perijä ei joudu vastuuseen vainajan veloista. Perintökaaressa on kuitenkin muutamia pykäliä, jotka huolehtivat velkojien oikeuksista. Mikäli esimerkiksi vainajan perijä ei huolehti perunkirjoituksesta tai hän antaa tahallaan väärää tietoa, hän saattaa joutua vastuuseen velkojen maksamisesta henkilökohtaisesti.
Tavallisesti kuitenkin velat maksetaan ensin kuolinpesän rahavaroista, sitten irtaimesta omaisuudesta ja sitten kiinteästä. Mikäli tämäkään ei riitä velkojen kattamiseen, tällöin velkojat jäävät usein ilman saataviaan.
Kuolinpesästä huolehtiminen tarkkuudella ja huolellisuudella on tärkeää, jotta velkojien oikeuksia voidaan suojella. Mikäli esimerkiksi perinnönjako aloitetaan ennen velkojen maksua, tuomioistuin voi määrätä perijät palauttamaan osansa suojellakseen velkojia. Muista, että voit aina olla yhteydessä lakimieheen, mikäli tarvitset apua perinnönjaossa!
