Konkurssissa tähtäimenä on likvidoida konkurssissa olevan varat ja tietenkin jakaa näistä varoista mahdolliset osuudet velkojille lainattujen summien mukaan. Lyhykäisyydessään vararikko, eli konkurssi osuu kohdalle, jos henkilö tai organisaatio, jolla on velkaa, todetaan tuomioistuimen päätöksen nojalla kyvyttömäksi maksamaan velkojaan takaisin. Konkurssia ei voida suorittaa, mikäli henkilö ei ole konkurssikelpoinen. Jotta tämä vaatimus täytetään, täytyy olla joko luonnollinen henkilö tai jonkin tyyppinen yhteisö, kuten vaikka avoin yhtiö, osuuskunta, tai osakeyhtiö. Koskaan konkurssikelpoisia eivät voi olla seurakunnat, valtiot, tai kunnat, mutta esimerkiksi kuolleen kuolinpesä voidaan laittaa konkurssiin. Esimerkiksi maksuhäiriö, joka voi tulla ottamalla pikalaina heti tilille tyyppisen lainan, ei kuitenkaan johda vielä konkurssiin, vaan voi joissain tilanteissa jopa pelastaa siltä, kun saadaan lainaa heti tilille.
Konkurssilla on monta edellytystä, mutta periaatteessa velallisen on oltava huomattavasti ylivelkainen tai sitten maksukyvytön. Maksukyvyttömyys tarkoittaa sitä, että velan ottanut henkilö ei pysty suoriutumaan velkojen takaisinmaksusta samaa vauhtia, kun mitä laskuja tulee maksettavaksi erääntymään. Ylivelkaisuus puolestaan tarkoittaa että velallisen velat ylittävät varat huomattavalla summalla.
Jotta konkurssiin voidaan asettaa, tulee tehdä hakemus konkurssin, mikä tapahtuu joko velallisen omasta tahdosta, tai siteen velkojan alotteesta. Yleisen säännön mukaan asia käsitellään velallisen kotikaupungin tuomioistuimessa. Jos kyseessä on osakeyhtiö ja velallinen hakee konkurssi päätöstä itse, pitää osakeyhtiön pitää hallituksen kokous, jossa päätetään yrityksen omaisuuden luovuttamisesta ja konkurssista. Hakemus itsessään on suhteellinen vapaamuotoinen, eikä erityisen hankala. Tietenkin konkurssi hakemuksessa pitää olla tieto ja perustelu siitä, miksi asia on kyseisen tuomioistuimen päätöksen alla, miksi konkurssihakemus on päätetty lähteä tekemään ja mitkä ovat kaikki ne tärkeimmät velkojat, yhteystietojen kanssa, jolle velallinen on velkaa. Osakeyhtiön tapauksessa hakemukseen tulee lisätä myös kopio hallituksen pöytäkirjasta, siltä kokoukselta jossa luovutuspäätös tehtiin ja lisäksi enimmillään kolmen kuukauden takainen kaupparekisteriote. Lähete tulee jättää kotipaikan tuomioistuimelle, sen kirjaamoon.
Kun menettely lähtee käyntiin saa konkurssipesä määräysvallan omaisuuden käytöstä, eikä velallisella ole siihen enää oikeutta. Ne osat konkurssipesästä, jotka eivät kuulu pesänhoitajan päätetttäviksi tai hoidettaviksi on velkojien päätösvallan alla. Velkojat voivat yhdessä tehdä velkojatoimikunnan, jonka tarkoitus on toimia elimenä, joka avuastaa pesänhoitajaa ja antaa neuvoa, samalla valvoen pesänhoitajan toimia ja tehden kaikki tehtävät, mitkä velkojainkokouksessa on päätetty velkojatoimikunnan harteille. Mikäli kyseessä on laaja konkurssipesä, on yleensä pakollista asettaa velkojatoimikunta, jollei löydy jotain erityisempää syytä, miksei näin tarvitse tehdä.
*REKLAAMI
Kun tuomioistuin määrää konkurssin asettamispäätöksen asetetaan samalla tehdylle konkurssipesälle pesänhoitaja. Mikäli konkurssia hakenut taho haluaa, voi tämä toivoa tiettyä pesänhoitajaa tähän tehtävään. Pesänhoitaja ottaa hommakseen hallita konkurssipesän omaisuutta, laatia velallisselvitys ja pesäluettelo ja tietenkin kaikki muut mahdolliset säädetyt tehtävät, jotka voivat vaihella paljonkin.
Konkurssipesä kattaa koko omaisuuden, joka sillä velallisella on ollut, kun konkurssi alkaa ja tietenkin tähän lasketaan kaikki omaisuus, joka voidaan palauttaa. Varallisuudeksi lasketaan myös kaikki tuotto, mitä pesän harjoittama liiketoiminta tuo ja konkurssipesä pääsee päättämään hyvin pitkälti siitä, miten omaisuutta esimerkiksi myydään. Jos niin päätetään, omaisuus voidaan vaikka pakkohuutokaupata, tai jos kyseessä on yritys, voidaan sen osia myydä myös toimivina kokonaisuuksina. Tietenkin tavoitteena on saada mahdollisimman paljon voittoa myynnistä, eli tulosta.
Konkurssipesään tehtävä velkaselvittely selvittää kuinka paljon velkaa ollaan mihinkin suuntaan, ja miten rahaksi muutettu omaisuus ja muut varat näille jaetaan. Velkoijien kesken vallitsee eruoikeusjärjestys, jota noudatetaan kun varoja jaetaan. Velallisen tulee vielä itse vahvistaa pesänkirjotus, laittamalla allekirjoitus papereihin. Nykyään pesäluottelon valmistukseen ei tarvita enää tuomaria, jonka edessä se vannottaisiin oikeaksi.
