Blogimerkintöjä

Mikä on pankkikriisi

Jo vuosia jatkuneen talouden laskusuhdanteen vuoksi sana pankkikriisi on kaikkien huulilla. Mitä pankkikriisi sitten käytännössä tarkoittaa? Jopa maallikon on hyvä tuntea talouden termistöä, sillä se auttaa ymmärtämään, mitä tapahtuu politiikassa. Pankkikriisi näkyy myös arjessa, joten sen syyt ja seuraukset on hyvä ymmärtää.

Pankkikriisi on pankin maksukyvyttömyyttä

Pankkikriisillä viitataan tilanteeseen, jossa pankki tai useat pankit julistetaan maksukyvyttömiksi tai pankista pakenee merkittävä määrä talletuksia. Talletuspaon ja talletusten menettämisen seurauksena voi aiheutua odottamattomia kerrannaisvaikutuksia, eli isoja, kasautuvia muutoksia työllisyydessä, kulutuksessa sekä kansantulossa.

Pankkikriisi ei ole sama asia kuin pörssiromahdus, taantuma tai lama, vaikka konseptit liittyvät läheisesti toisiinsa. Pörssiromahdus viittaa pörssiin noteerattujen osakkeiden nopeaan, merkittävän kurssinlaskuun; taantuma viittaa tilanteeseen, jossa bruttokansantuote on laskenut kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä; ja lama on pitkäaikainen taloudellinen laskukausi. Pankkikriisistä voi ja on usein seurannutkin taantuma tai jopa lama, sillä etenkin merkittävien pankkien joutuessa kriisiin seurauksien hallinta on haastavaa. Pörssiromahdus voi puolestaan liittyä pankkikriisiin, kuten vuoden 2008 kriisissä Yhdysvalloissa.

Tällaisen tilanteen kohdalla valtio tai keskuspankki joutuu tavallisesti korjaamaan tilanteen ottamalla pankille kuuluvia vastuita tai omaksumaan pankin hallinnan. Tämä voi koitua kalliiksi, mutta toisaalta turvaa rahat, jotka on talletettu pankkiin.

Pankkikriisin voi aiheuttaa liian rento luotonanto tai valuuttakriisi. Usein pankkikriisit liittyvät kuitenkin lamaan tai vastaavaan kriisiin, joka aiheuttaa luottotappioita. Luottotappiot ilmenevät aaltomaisesti, eli kun esimerkiksi useat kuluttajat eivät kykene maksamaan lainojaan takaisin, pankit eivät kykene maksamaan asiakkailleen ja lopulta myös valtio voi menettää varallisuuttaan. Pankkikriisien kustannukset ovat kalliita, keskimäärin jopa 13,3 % bruttokansantuotteesta, joten ymmärrettävästi kriisit vaikuttavat merkittävästi maan talouteen.

Tunnettuja pankkikriisejä

Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n mukaan vuosien 1980 ja 2008 välillä on ilmennyt 124 eri pankkikriisiä ympäri maailman. Niistä noin kymmenesosa on vaatinut keskuspankin tai valtiovarainministeriön apua. Arviolta yhdeksän näistä kriiseistä sattui vauraissa maissa.

*REKLAAMI

Maailman ensimmäinen pankkikriisi tapahtui vuonna 1345, kun Englannin kuningas muutaman muun hallitsijan lisäksi ei maksanut sotia varten otettuja lainojaan takaisin ja samalle vuodelle sattui huono viljasato. Lainaa antaneet firenzeläiset pankit menivät konkurssiin, mikä puolestaan aiheutti korkean työttömyyden, hintojen nousua ja nälänhätää.

Suomalaisille kaikista tutuin pankkikriisi tapahtui 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alun välillä. Siihen johti holtiton luotonanto, joka seurasi rahoitusmarkkinoiden vapauttamisesta. Lainamarkkinat olivat aiemmin suljetut ja erittäin tarkasti säädellyt, mutta Suomen kilpailukyvyn lisäämiseksi kansainvälisillä markkinoilla rahoitusala kaipasi vapaampia sääntöjä. Kansantalous ylikuumeni eli kasvoi liian nopeasti, mistä seurauksena oli 90-luvun alun lama. Pankkikriisi vaikutti eniten säästöpankkisektoriin.

Monien mielessä on myös Yhdysvaltain vuonna 2008 alkanut pankkikriisi, joka vaikutti laajamittaisesti maailmantalouteen. Kriisin huippu oli Wall Streetin suurimpiin kuuluvan Lehman Brothers-sijoituspankin hakeutuessa konkurssiin. Subprime-nimen saanut kriisi sai alkunsa liian holtittomasta velanannosta; yhdysvaltalaiset pankit myönsivät lainaa heti esimerkiksi työttömille ja vähävaraisille, jotka eivät kyenneet maksamaan lainojaan takaisin. Jopa viidesosan annetuista luotoista epäillään olevan tappiollisia. Huoleton velkojen myöntäminen oli toimi, jonka oli tarkoitus ehkäistä talouden taantumaa syyskuun 11. päivän terroristi-iskujen jälkeen. Kriisiä selvitellään yhä.

Miten varautua pankkikriisiin

Pankkikriisiin ei ole helppo varautua, sillä ne ovat usein yllättäviä. Parhaatkin taloustieteilijät erehtyvät usein kriisiennusteissaan. Yleispätevä varautuminen on järkevää: ei kannata sijoittaa kaikkea rahaa yhteen pankkiin, oli kyseessä miten vauras pankki tahansa. Osan säästöistä voi esimerkiksi piilottaa omaan asuntoon tai laittaa toiseen pankkiin, tai sijoittaa esimerkiksi osakkeisiin tai metsiin.

UUTISET JA TARJOUKSET

Tilauksellasi suostut vastaanottamaan uutisia ja tarjouksia meiltä ja kumppaneilta.

REKLAAMI