Blogimerkintöjä

Miten elää digitaalisena nomadina

Suomen siirtyessä perinteisestä teollisesta tuotannosta palvelu- ja korkeateknologia-alojen aikakauteen monet pitkälle kouluttautuneet ohjelmoijat, graafiset suunnittelijat ja muut työpäivänsä kokonaan tietokoneen ääressä viettävät ammattilaiset ovat katoamassa perinteisiltä työpaikoilta. Suomen korkea hintataso ja kaukokaipuu saa heidät lähtemään kokeilemaan elämää ja työskentelyä ulkomailla.

Digital nomad eli digitaalinen kulkuri ei ole sama asia kuin etätyöläinen, joka tekee töitä satunnaisesti tai säännöllisesti kotoaan käsin, vaan näiden uuden ajan työläisten työhuone voi olla missä vain. Toimisto sijaitsee nyt kahvilassa, rannalla, hostellissa tai lyhyeksi ajaksi vuokratussa valmiiksi kalustetussa asunnossa.

Taloudenhallinta ja säästöjen luominen pahojen päivien varalle on jopa monelle perinteistä palkkatyötä tekevälle vaikea haaste ja harva siinä onnistuu täydellisesti. Kuinka säästäminen on sitten mahdollista, kun kaikki työ on lähtökohtaisesti freelance- tai pätkätyötä, jossa tulot vaihtelevat? Usein tällaisia töitä tekevät jäävät myös yhteiskunnan turvaverkkojen ulkopuolelle.

Säästäminen on tärkeintä

Säästäminen on digitaaliselle kulkurille kaiken A ja O. Kotimaassa karttuvat eläkesäästöt turvaavat tulevaisuutta eläkkeelle siirtyessä. Katastrofin koittaessa säästötavasta riippuen on mahdollista käyttää varoja pahimmasta ohitse pääsemiseen ja esimerkiksi elämän aloittamiseen uusiksi kotimaassa. Kannattakin miettiä säästöstrategia tarkkaan; perinteisiä eläkesäästöjä ei ehkä saa nostaa ennen eläkeikää, mutta rahastot tarjoavat enemmän liikkuvuutta.

Digitaalisen kulkurin elämäntyyli on kuitenkin tietyissä määrin säästämiselle otollisempaa kuin tavallinen arki. Koska asuinpaikka vaihtuu usein, nomadi pyrkii elämään mahdollisimman vähällä omaisuudella. Koko omaisuuden pitäisi mahtua pariin matkalaukkuun, jotta matkailu sujuisi helposti. Autot, asuntolainat, isot huonekalut tai muu merkittävä omaisuus ei aiheuta stressiä, sillä sitä ei ole.

Tällaisen elämäntyylin houkutus piilee myös osittain siinä, että voi valita maan, jossa on mahdollista saavuttaa hyvä elintaso vähemmällä rahalla kuin Suomessa. Kun viikon ruoat maksavat vain viidenneksen Suomen vastaavasta hinnasta, on helppoa säästää, vaikka palkkatulo on puolet kotimaan vastaavasta.

Tällaisen elämäntyylin valitseva joutuu olemaan taloutensa kanssa vielä varovaisempi kuin tavallisesti. Nomadin on tunnettava asuinmaansa taloustilanne sekä poliittiset olot ja varauduttava yllättäviin tilanteisiin. Jos maa joutuu kriisiin, pitää pystyä poistumaan maasta, ja sairastapauksen sattuessa pitää pystyä itse maksamaan sairaanhoitokulut.

Maasta riippuen ei ole aina mahdollista löytää helposti lääkäriä tai sairaalaa, joka olisi sairas- tai matkaturvavakuutuksen tarjoamassa suoraveloitusverkossa. Maksut joutuu joskus maksamaan itse – pahimmassa tapauksessa jo ennen hoitoa – ja perimään myöhemmin vakuutukselta. Matkalaiselle kotimaasta saatavissa oleva pikavippi 24h saattaa pelastaa hädän hetkellä, mutta säästöjä ja käteistä kannattaa myös olla aina varalla.

Pitkäaikainen säästäminen tulevaisuutta varten kannattaa kuitenkin hoitaa kotimaan valuutassa haluamallaan tavalla. Valuuttariski monen pienen – tai toisinaan suurenkin – valtion paikallisessa valuutassa säästäessä on suuri. Tämä ei kuitenkaan koske euroalueen maita, kuten Espanjaa, jonne moni suomalainen nomadi on päättänyt suunnata. Se, laittaako säästöt pankkitilille tai indeksirahastoon sijoittavalle eläketilille, riippuu digiajan kulkurin pitkän aikavälin suunnitelmista.

Ainoastaan tilanteen niin vaatiessa – kuten paikallisen työnantajan vaatimuksesta – kannattaa avata paikallinen pankkitili. Tulojen ja säästöjen siirto on monesti hankalaa, ja euro-alueen ulkopuolelle tai ulkopuolelta tehtävät tilisiirrot ovat kalliita. Pankkien kulut ja eri palveluista veloitettavat maksut ovat yksi menoerä lisää, joten maasta poistuessa tai työsuhteen loppuessa tili kannattaa sulkea.

Mitkä menot saattavat yllättää?

Ulkomaille freelancetöihin suuntaavan työläisen ensimmäinen merkittävä menoerä on matka määränpäähän. Lentoliput ovat usein kalliita, ja lisäkuluja syntyy, mikäli lopullinen määränpää ei ole lentokentän lähellä. Lentää kannattaa mieluiten sesonkien kuten lomien ulkopuolella. Eurooppaan matkustettaessa halpalentoyhtiön tarjoama matka saattaa houkutella, mutta kannattaa huomioida, että nomadilla mukana kulkee enemmän omaisuutta kuin pelkkä käsimatkatavara. Lisämatkatavarat ovat maksullisia ja kalliita, ja halpalentoyhtiöt lentävät usein syrjäisille kentille.

Digitaalisen kulkurin työt vaativat myös vakaata pääsyä internetiin. Työläisen kannattaakin heti kohdemaassa hankkia paikallinen puhelinliittymä, jonka internetiä voi hätätapauksessa tai vakituisesti käyttää töiden tekemiseen. Mitä enemmän dataa työ vaatii, sitä huolellisemmin kannattaa selvittää kohdepaikan internetin saatavuus. Jopa joissain Euroopan maissa internet voi olla yllättävän kallis ja heikkolaatuinen.

Internetin pakollinen läsnäolo saattaa myös tarkoittaa, että voit asua vain kaupungissa. Internetin toimivuus, nopeus ja verkon kattavuus ovat parhaimmillaan isoissa asutuskeskuksissa, joissa asuminen ja päivittäiset kuluerät ovat syrjäseutuja kalliimpia. Nomadi voikin joutua suunnittelemaan taloutensa uusiksi radikaalisti, jos päättää muuttaa esimerkiksi syrjäisestä rantakohteesta suureen kaupunkiin parempien tietoliikenneyhteyksien perässä.

*REKLAAMI

Terveydenhoito ja vakuutukset

Suomen kansalaisella on oikeus EU- sekä Eta-maissa ja Sveitsissä saada välttämätöntä sairaanhoitoa eurooppalaisella sairaanhoitokortilla. Kortti kannattaakin hankkia ennen kotimaasta lähtöä, mikäli aikoo oleskella Euroopan alueella. Eurooppalainen sairaanhoitokortti ei kuitenkaan kata pitkäaikaista oleskelua tai ei-akuutteja käyntejä, ja omavastuut sekä hintataso voivat olla eri EU-maissa erilaisia. Se, mitä muiden EU-maiden julkinen sairaanhoito kattaa, vaihtelee maakohtaisesti. Esimerkiksi Espanjan julkinen sairaanhoito ei hätätapauksia lukuun ottamatta kata hammashoitoa.

Mikäli digitaalinen matkalainen aikoo oleskella EU- tai Eta-maassa yhtäjaksoisesti pidempään kuin kolme kuukautta, on tarpeen anoa oleskelumaan julkisen sairaanhoidon piiriin pääsyä. Kolmen kuukauden ajanjakso kuitenkin alkaa alusta, mikäli poistuu oleskelumaasta.

Suomalaiset vakuutusyhtiöt eivät tarjoa yksityishenkilöille henki-, terveys- tai matkatavaravakuutuksia pitkäaikaiseen oleskeluun Euroopan ulkopuolelle. Vakuutusyhtiöt pitävät yleensä lomamatkan maksimikestona noin kolmea kuukautta – tai toisinaan jopa kuukautta – minkä jälkeen vakuutus ei enää kata mahdollisia korvaustarpeita. Kun palaa Suomeen ja lähtee uudelleen, on käytettävissä jälleen sopimuksen mukainen ajanjakso vakuutettua matkustusaikaa. On silti viisainta lukea tarjotun vakuutuksen ehdot tarkkaan ja varmistaa, ettei vakuutus kata vain tiettyä määrää päiviä vuoden sisällä.

Suomesta Euroopan ulkopuolelle pitkäkestoisesti poistuvan kannattaa tutustua kansainvälisiin expat-sairasvakuutuksien tarjoajiin. Niiden hinnastoissa on vaihtelua vakuutettavan iästä, terveydentilasta, omavastuusta, korvauskatosta ja kohdemaasta riippuen. Esimerkiksi perus ensiaputurva onnettomuuden tai akuutin sairastapauksen varalta 30-vuotiaalle, perusterveelle miehelle saattaa maksaa vuodeksi alle 400 euroa.

Minimaalisen omavastuun sisältävä, kaikenkattava vakuutus hammashoitoineen 50-vuotiaalle diabeetikolle taas nousee helposti 6000 euroon per vuosi. Hinnat ovat normaalia suomalaisesta vakuutusyhtiöstä otettua lomavakuutusta korkeampia. Nämä vakuutukset sallivat kuitenkin matkavakuutuksesta poiketen pitkä- tai lyhyt kestoisen työskentelyn ulkomailla. Kannattaa verrata tarkkaan vakuutuksentarjoajia ja pohtia, mitä pystyy maksamaan hätätapauksessa omista säästöistä, ja kuinka riippuvainen on jatkuvasta kattavasta terveydenhuollosta.

Digitaalisen kulkurin lopullinen määränpää

Kannattaa miettiä omaa päämäärää jo ennen kuin ryhtyy digitaaliseksi kulkuriksi. Haluatko vain matkustaa ja nähdä maailmaa vain hetken, vai etsiikö Suomen ulkopuolelta maata, johon asettua asumaan pysyvästi? On tietenkin mahdollista kiertää maapalloa loputtomiin, joskin ratkaisu on harvinainen.

Pitkälle lomamatkalle lähtevän ei tarvitse säästää mahdollista pitkäkestoista viisumia tai kansalaisuuden hakemisprosessia varten, joten lomailevan kulkurin lähtökohdat ovat hyvin erilaiset. Suomesta poismuuttoa harkitsevan ei puolestaan kannata jättää autoa tai kiinteistöomaisuutta paluuta odottamaan, vaan omaisuudesta tienatulla rahalla voi aloittaa uuden elämän helpommin toisessa maassa. Kiinteistö synnyinmaassa voikin aiheuttaa lähinnä huolta, stressiä ja kustannuksia, kun siitä ei ulkomailta käsin kykene kunnolla huolehtimaan.

Minkä tahansa valinnan tekeekin, säästöillä on siinä olennainen rooli. Suomalaisen yhteiskunnan turvaverkon ulkopuolelle astuminen vaatii taloudellista itsekuria ja helposti saatavilla olevaa puskuria hätätilanteen yllättäessä. Säästöt auttavat paitsi muuttamaan ja selviämään, mutta myös palaamaan kotimaahan – oli paluu sitten suunniteltu tai yllättävä.

UUTISET JA TARJOUKSET

Tilauksellasi suostut vastaanottamaan uutisia ja tarjouksia meiltä ja kumppaneilta.

REKLAAMI